Kolin tykkymaisemaa

Laskiaissunnuntaina pakkasimme evästä reppuihin ja lähdimme Kolille katsomaan vieläkö puissa on tykkylunta vai onko parin päivän lämmin tuuli pudotellut ne jo alas. Vähän oli jo merkkejä tipahdelleista lumista mutta pääosin oli vielä komean näköistä maisemaa.

Koli – tykkyluminen satumaa

Maisema on paksun usvan peitossa kiivetessämme kohti Kolin huippua. Aurinko juuri noussut ja koko maisemaa kylpee keltaisessa valossa. Usvan läpi kuultava sininen taivas ja kirpeä -22' asteen pakkanen lupailee kuitenkin kaunista päivää.  Ympärillä suuret tykkylumiset puut seisovat vaiteliaina kuin jättiläiset.

Tykkylunta ja retkiluistelua Kolilla

Lähes kuukauden jatkunut kireä pakkanen alkoi pilvistyneen sään myötä lauhtua ja pääsimme lasten kanssa kunnolla ulkoilemaan. Isompia lapsia pakkanen ei juuri hidasta mutta pienten lasten kanssa jo -15' säässä joutuu miettimään mitä pukee päälle. Varpaat ja sormet palelevat ensimmäisenä ja parin tunnin ulkoilun jälkeen tekee jo mieli sisälle lämmittelemään.

Ruskaa ja liukkaita kallioita Herajärven kierroksella 15.-18.9.17

Tämän vuoden ruskaretken päätin tehdä melomisen sijasta kävellen. Syyskuun loppupuolella oleva loma määräsi pitkälti reissun ajankohdan eikä reissun ajoittaminen parhaaseen ruska-aikaan onnistunut täysin kohdalleen. Ruskan paras hehku vaihtelee hieman vuosittain ja etukäteen onkin vaikea osata järjestellä ajankohtaa sen mukaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Maastoratsastusta Kolilla

Vaimoni sanoi joskus kauan sitten, että joskus olisi kiva päästä kokeilemaan maastoratsastusta. Keväällä synttärilahjaa miettiessäni tämä tuli mieleen ja vaivihkaa kyselin, että vieläkö olisi kiinnostusta joskus lähteä ratsastamaan. Vastaus oli myöntävä, joten tein kesäkuussa synttärilahjaksi lahjakortin jossa lupasin viedä hänet ensin ratsastamaan ja sitten syömään. Lahjakortissa oli vielä optiona sään salliessa, ja vaimoni niin halutessa, kesäpäivän viettoa Pielisen Hiekkasaaressa. Tuulisen sään takia tämä piti jättää väliin. Pielisen kymmenien kilometrien pituisella järvenselällä navakka tuuli nostaa helposti kanootille vaarallisen aallokon.

Laturetki Kolin kansallispuistossa

Hiihtolomalla pitää ainakin kerran käydä hiihtämässä, eikö niin? Kun kevättalven säätkin suosivat, silloin pitää ulkoilla koko taakse jääneen pimeän vuodenajan edestä.

Kolin tykkylumiset puut

Pitkästä aikaa selvisimme lasten kanssa retkeilemään. Talvi ja paksu lumi antavat omat haasteensa liikkumiseen. Tästä syystä matkat ovat lyhyehköjä tai ainakin polun on oltava tallautunut. Kaikki eivät välitä pitkistä hiihtolenkeistä varsinkaan jos tavaraa on mukana reippaanlaisesti mukana kuljetettavaksi.

Syyslomalaisten kanssa Kolilla 14.10.15

Kävimme taas runsas pari viikkoa edellisen reissun jälkeen Kolilla. Tällä kertaa mukana oli vieraat Etelä-Suomesta sekä edellisellä reissulla puuttuneet kaksi tytärtäni ja vaimoni. Tällä kertaa kävimme vain Ukko-Kolilla ja Akka-Kolilla.

Ruska oli jopa hienompi kuin edellisellä reissulla syyskuussa. Tällä kertaa koivut olivat täysin keltaisia. 2.-3.10 puhaltanut Valio-myrsky oli riipinyt osan lehdistä pois mutta siitä huolimatta värit olivat hienot. Syksy on ollut huikean hieno sään ja valon puolesta. Valokuvaaminen on ollut muutamia pilvisiä päiviä lukuunottamatta mukavaa ja lopputuloskin pääosin silmää miellyttävää.

 Parkkipaikalta nousimme kiskohissillä ylös luontokeskuksen pihaan.

Ruskaretki Kolin kansallispuistossa 26.9.2015

Vaimoni lähti viikonlopuksi reissuun ja kaksi lasta mummolaan. Loppujen kanssa piti keksiä tekemistä, ettei tarvitse olla koko viikonloppua kotona.
Aurinko paistoi ja ruska värjää maisemaa, joten päätimme lähteä Kolille valokuvaamaan ja retkeilemään. Parkkipaikalle päästyämme huomasimme jonkun muunkin keksineen saman idean. Jopa tienvarretkin olivat täynnä autoja. Pienen etsimisen jälkeen yksi auto lähti parkkipaikalta pois ja pääsimme siihen.
Myöhemmin selvisi syy väenpaljouteen. Pohjois-Karjalan liikunta ry (Pokali) oli järjestänyt kaikille avoimen Koli347-Liikunnan iloa- ulkoilutapahtuman. Nuotiopaikoilla oli tarjolla kahvia, lettuja ja makkaraa. Emme antaneet väenpaljouden haitata vaan nautimme kauniista säästä ja ruskan värjäämästä maisemasta.
 

 Parkkipaikalta noustaan kiskohissillä ylös luontokeskuksen pihaan.

Sateinen retkipäivä Kolilla 7.5.2015

Kävimme vaimoni kanssa Kolilla viettämässä vapaapäivää. Lastenhoito oli sovittu jo monta päivää aikaisemmin ja sääennuste näytti torstaille mukavaa poutapäivää. Alkuviikosta sääennuste alkoi näyttää rankkasadetta ja mietimme jo muuta tekemistä sadepäivän varalle. Keskiviikko iltana ja torstaina aamulla ennuste näytti kuitenkin, että sadealue menee savolaisten riesaksi ja päätimme lähteä. Sadealue ulottui kuitenkin myös Pohjois-Karjalaan ja koko iltapäivän sataa tihuutti. Mitään kunnon sadetta ei kuitenkaan päivän aikana tullut.

Koli 21.12.14

Kävimme sunnuntairetkellä Kolin kansallispuistossa ihailemassa tykkylumisia puita. Pielinen oli vielä sulana pitkän lämpimän alkutalven takia ja niinpä huipulla oli melkoisen sumuista. Onneksi pakkasta oli vain -3' eikä tuulta juurikaan, joten keli oli lasten kanssa ulkoiluun ihan hyvä.
Ensin kiipesimme Ukko-Kolin huipulle, josta ei paksun sumun takia ollut näkyvyys kovinkaan hyvä. Jyrkänteiden portaat olivat täynnä lunta ja kiipeäminen olisi käynyt helpommin jäätikkökiipeilyvarusteilla mutta ylös kuitenkin päästiin. Alaspäin lapset tulivat vauhdikkaasti liukumalla portaita pitkin istuallaan ja aikuiset kengillä laskemalla. Tässä lyhyt video siitä.