Kolin tykkymaisemaa

Laskiaissunnuntaina pakkasimme evästä reppuihin ja lähdimme Kolille katsomaan vieläkö puissa on tykkylunta vai onko parin päivän lämmin tuuli pudotellut ne jo alas. Vähän oli jo merkkejä tipahdelleista lumista mutta pääosin oli vielä komean näköistä maisemaa.

Koli – tykkyluminen satumaa

Maisema on paksun usvan peitossa kiivetessämme kohti Kolin huippua. Aurinko juuri noussut ja koko maisemaa kylpee keltaisessa valossa. Usvan läpi kuultava sininen taivas ja kirpeä -22' asteen pakkanen lupailee kuitenkin kaunista päivää.  Ympärillä suuret tykkylumiset puut seisovat vaiteliaina kuin jättiläiset.

Kolin tykkylumiset puut

Pitkästä aikaa selvisimme lasten kanssa retkeilemään. Talvi ja paksu lumi antavat omat haasteensa liikkumiseen. Tästä syystä matkat ovat lyhyehköjä tai ainakin polun on oltava tallautunut. Kaikki eivät välitä pitkistä hiihtolenkeistä varsinkaan jos tavaraa on mukana reippaanlaisesti mukana kuljetettavaksi.

Syyslomalaisten kanssa Kolilla 14.10.15

Kävimme taas runsas pari viikkoa edellisen reissun jälkeen Kolilla. Tällä kertaa mukana oli vieraat Etelä-Suomesta sekä edellisellä reissulla puuttuneet kaksi tytärtäni ja vaimoni. Tällä kertaa kävimme vain Ukko-Kolilla ja Akka-Kolilla.

Ruska oli jopa hienompi kuin edellisellä reissulla syyskuussa. Tällä kertaa koivut olivat täysin keltaisia. 2.-3.10 puhaltanut Valio-myrsky oli riipinyt osan lehdistä pois mutta siitä huolimatta värit olivat hienot. Syksy on ollut huikean hieno sään ja valon puolesta. Valokuvaaminen on ollut muutamia pilvisiä päiviä lukuunottamatta mukavaa ja lopputuloskin pääosin silmää miellyttävää.

 Parkkipaikalta nousimme kiskohissillä ylös luontokeskuksen pihaan.

Ruskaretki Kolin kansallispuistossa 26.9.2015

Vaimoni lähti viikonlopuksi reissuun ja kaksi lasta mummolaan. Loppujen kanssa piti keksiä tekemistä, ettei tarvitse olla koko viikonloppua kotona.
Aurinko paistoi ja ruska värjää maisemaa, joten päätimme lähteä Kolille valokuvaamaan ja retkeilemään. Parkkipaikalle päästyämme huomasimme jonkun muunkin keksineen saman idean. Jopa tienvarretkin olivat täynnä autoja. Pienen etsimisen jälkeen yksi auto lähti parkkipaikalta pois ja pääsimme siihen.
Myöhemmin selvisi syy väenpaljouteen. Pohjois-Karjalan liikunta ry (Pokali) oli järjestänyt kaikille avoimen Koli347-Liikunnan iloa- ulkoilutapahtuman. Nuotiopaikoilla oli tarjolla kahvia, lettuja ja makkaraa. Emme antaneet väenpaljouden haitata vaan nautimme kauniista säästä ja ruskan värjäämästä maisemasta.
 

 Parkkipaikalta noustaan kiskohissillä ylös luontokeskuksen pihaan.