Rimakanootti osa 12: Partaat ja päätykannet

Koitin löytää riittävän pitkää jalopuurimaa, että olisin saanut tehtyä partaat yhdestä kappaleesta, turhaan. Mistään ei tuntunut löytyvän riittävän pitkää tavaraa. Yleisimmät pituudet olivat 2-3m. Lopulta tilasin Lahdesta Woodim oy:ltä nipun valkotammea.

Koitereen valkoiset hiekkarannat

Koitere, Karjalan helmi! Myös Koitereen muut lempinimet kuten Pohjois-Karjalan Phuket, ovat täysin oikeutettuja. Koitere on erämainen järvi, jonka pohjoisilla rannoilla ei ole mökkejä eikä asutusta. Siksi se on upea kohde rauhaa rakastavalle melojalle.

Tulviva Noljakan luontopolku johdatti retkeilijät lintukeitaalle

 

1839 päättivät Höytiäisen rantojen asukkaat laskea järven pintaa saadakseen lisää viljelysmaata. Tavoitteena oli pinnan 9m hallittu laskeminen. 1854 alkoi kanavan kaivaminen Pyhäselän ja Höytiäisen välille. Viiden vuoden kaivamisen jälkeen kanava oli saatu niin valmiiksi, että järven pintaa alettiin laskea. Vesi kulutti kuitenkin hiekkamaalla seisovien patorakenteiden perustuksia ja lopulta ne sortuivat veden paineen alla. Alkoi hallitsematon vesimassojen ryöppy Höytäisestä kohti Pyhäselkää. Vesi vei mennessään rakennuksia ja valtavia määriä hiekkaa Lykynlammen alueen hiekkaharjuista ja uhkasi kaivaa uuden uoman kohti Joensuun kaupunkia. Näin tehdessään olisi ollut riski, että koko kaupunkin olisi tuhoutunut. Onneksi parin viikon veden purkautumisen jälkeen Puntarisalmen kohdalla tuli vastaan kallioreunus, joka pysäytti Höytäisen tyhjenemisen. Koskea perattiin vielä seuraavana vuonna niin, että järven pinta laski kokonaisuudessaan 9,5m. Uutta viljelysmaata paljastui 157 neliökilometriä. Nykyisin järvi on Suomen 15. suurin 282 neliökilometrin pinta-alalalla. (Wikipedia)