Ensin viikonloppuna järjestetään Pyhäselällä, Joensuun eteläpuolella olevalla järvellä, jokavuotinen jäähiihto. Tänä vuonna jäälle noussut vesi ei ole ollut laduntekijöiden ongelmana ja ladut ovatkin erinomaisessa kunnossa. Kävin ensimmäisen kerran tänä talvena järvellä hiihtämässä ja nauttimassa samalla kauniista säästä. Pakkasta oli lähtiessä -8' ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Takaisin kotiin päästyäni aurinko oli jo laskenut ja pakkanen kiristynyt -12 asteeseen.
Lähdin Linnunlahden uimarannalta kohti Pyhäsaarta. Jäälle on ajettu tampparilla leveä ura luistelijoille. Reunassa oli moottorikelkalla ja latuhöylällä ajettu perinteisen urat.
Kahden kilometrin päässä Linnunlahdelta ollaan jo riittävän kaukana Pielisjoen suulta ja latu kääntyy jyrkästi kohti etelää. Latu on runsaan käytön ansiosta liukas. Pito sekä luisto olivat erinomaiset eikä hiihtämisen eteen tarvinnut tehdä kovasti työtä. Senkun vaan antoi suksen luistaa ja nautti menosta.
Keskellä järveä risteilee pitkä railo. Vaarallinen paikka moottorikelkkailijoille varsinkin pimeällä. Jääseinämän korkeus vaihteli 50-100cm välillä.
Tästä kuvasta tajuaa parhaiten kuinka suuri järvi Pyhäselkä on. Vaikka olen tullut Linnunlahdelta jo monta kilometriä, ei etelässä näy vastarantaa. Järvenselän leveys on 14km ja pituus 30km. Suurin esteetön pituus selällä on 29km. Tämä tarkoittaa, että järven pohjoisrannalta lähes sen etelärannalle voidaan vetää suora viiva, jota ei katkaise saaret tai niemet. Pyhäselkä on osa Saimaan vesistöä ja Joensuusta on vesiyhteys Saimaan kanavaa pitkin Suomenlahdelle niin huviveneille kuin rahtilaivoillekin.
Juttelin railon luona vanhemman pariskunnan kanssa ja pyysin ottamaan kuvan. Kiitos siitä!
Liekö kaunis sää vai mikä ollut syynä kun kaikki vastaantulijat olivat yhtä hymyä? Vaikka olisi lähtiessä huonolla tuulella, kyllä se tuonne hiljaisuuteen katoaa.
Kaupunki jää yhä kauemmaksi. Kuvan oikeassa laidassa näkyvä vaalea iso rakennus on keskussairaala.
Pyhäsaaressa on kaupungin ylläpitämä taukopaikka. Viikonloppuisin kun hiihtäjiä on liikkeellä paljon, nuotiossa palaa jatkuva tuli. Laavun ja liiterin lisäksi saaressa on wc. Taukopaikka palvelee talvisin hiihtäjiä ja kesällä kalastajia.
Mikäpä tässä on istuskellessa? Aurinko paistaa ja kolmen saaren välissä on täysin tyyntä. Matkaa Linnunlahdesta Pyhäsaareen tulee 9km.
Pyhäsaaresta hiihdin ensin Koivuniemeen, sieltä Vehkalahteen ja lopulta takaisin Linnunlahteen. Valokuvaamisen ja Pyhäsaaren vartin tauon kanssa aikaa kului 3h 10min ja matkaa kertyi yhteensä 25km. Viimeinen kilometri tosin piti käydä hiihtämässä Linnunlahdella Laulurinteen kilometrin pituisella lenkillä. Tai noh...eihän sitä tietysti olisi pitänyt mutta 24km tuntui jotenkin hölmöltä määrältä ja tasan neljännes sadasta tuntui paremmalta. Kummallinen on ihmisen mieli.
Nyt vain kaikki ylös, ulos ja suksille tai muuten vain ulkoilemaan! Päivän pituus on jo tuplaantunut kahdessa kuukaudessa ja on nyt 10h. Kevään parhaat kelit alkavat olla käsillä ja hyviä hiihtokelejä jatkunee vielä 1,5kk. Siinä ajassa ehtii nauttia monet aurinkoiset säät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti