sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Laukaan Hitonhaudan jääputoukset

Olimme vaimoni kanssa lomareissulla Keski-Suomessa pidennetyn viikonlopun verran. Ennen reissua mietimme mahdollisia päiväretkikohteita, jotka olisivat saavutettavissa kohtuullisesti myös talvella. Luonnollisesti auraamattomat metsätiet rajoittavat aika paljon kohteen valintaa.

Edellisenä viikonlopuna meillä oli Retkipaikan kirjoittajien tapaaminen, jossa muutamat kaverit näyttivät kuvia Laukaan Hitonhaudan jääputouksista. Paikka näytti niin mielenkiintoiselta, että ehdotin paikkaa vaimolleni. Retkipaikkaan 2013 kirjoitetun jutun Hitonhaudasta (engl. Devil's tomb) voit lukea täältä

Valoltaan paikka olisi paras varhain aamupäivällä, jolloin kaakko-luode-suuntaiseen rotkoon paistaa aurinko. Kaukaa on kuitenkin pitkä matka ja ehdimme paikalle vasta yhdentoista jälkeen. Onneksi lähes pilvetön taivas antoi valoa kohtuullisesti eikä valokuvaamisen kanssa ollut suurempia ongelmia.

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Revontulien kuvausreissulla hyvää kannattaa odottaa

Alkuvuosi on ollut revontulien kuvauksen kannalta erityisen huono ainakin täällä Pohjois-Karjalassa. Tammikuun kirkkaiden pakkasöiden aikana taivas pysyi pimeänä, eikä auringon aktiivisuutta ollut juuri havaittaissa. Pohjoisessa toki oli nähtävissä revontulia mutta jo täällä maan keskiosissa ne jäivät jo horisontin taakse piiloon.

Helmikuussa taivas oli pääosan kuukaudesta pilvessä ja lähes joka päivä satoi lunta. Ne muutamat koronan purkaukset kohti maata jäivät leimuamaan pilvien taakse. Kirkkaimmat tulet kuvattiin pari viikkoa sitten jopa Hollannissa asti. Yllättäen täällä lähes koko Suomi oli paksun pilven peitossa ja taivaalta tuli lunta.

Suurin osa varmaan muistaa viime keväänä 17.3. olleet revontulet? Ne olivat kirkkaimmat moneen vuoteen. Myös nyt kuun puolivälissä ennusteet alkoivat näyttää lupaavia lukemia. Sääennuste lupaili tiistai-illaksi pilvetöntä taivasta, revontuliennusteet kasvavaa aurinkotuulen nopeutta ja magneettikentän kääntymistä miinukselle. Oli siis varsin hyvät mahdollisuudet illalla nähdä taivas tulessa.

Iltavuoron jälkeen pakkasin kiireesti kamerarepun ja jalustan autoon ja ajoin työpaikalta muutaman kilometrin päähän suuren peltoaukean laitaan. Paikka on sikäli hyvä, että missään suunnassa eivät katuvalot häiritse, kuvauspaikka on hieman korkeammalla rinteessä ja aukeaa riittää toista kilometriä. Ainut huonopuoli on maiseman yksitoikkoisuus. Mitään taiteellisia kuvauksia on turha kuvitella.

Kymmenen aikaan näkyi hetken aikaa loimotusta mutta en ehtinyt siihen näytäntöön kuin viimeisen minuutin ajaksi. Kiireissäni unohdin säätää kameran tarkennuksen äärettömään ja molemmista kahdesta valotetusta ruudusta tuli epätarkkoja.

 

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Pöllöretkellä lasten kanssa

Vaimo lähti viettämään iltaa kavereidensa kanssa, joten me päätimme lähteä lasten kanssa luontoon. Nyt kun eletään parasta pöllöjen soidinaikaa, lähdimme Kalliojärvelle toiveissa kuunnella taas pöllöjä.

Lähdimme kotoa hieman ennen kuutta. Oman mielenrauhan takaamiseksi päätin kiertää laavulle järven toista rantaa ja välttää näin kävelyn 20m pystysuorien kallioseinämien reunalla. Tiesin, että järven ympäri on kävelty koko talven ja polku on kovaksi tallautunut ja suhteellisen helppo kävellä. Viime aikojen lumisateiden jälkeen polkua oli kuitenkin melko vähän käytetty ja käveleminen oli pienemmille lapsille jokseenkin haastavaa.


tiistai 1. maaliskuuta 2016

Aurinkoinen hiihtoreissu Lieksassa 29.2.-1.3.2016



Jälleen kerran säätieteilijät erehtyivät mutta tällä kertaa minun kannaltani positiivisesti. Sääennuste lupasi lähes koko Suomeen poutaa mutta vain Itä-Suomeen oli ennusteessa pilvistä ja mahdollisesti vähäistä lumisadetta. Niin vaan kävi, että jo Joensuusta Lieksaan ajellessa alkoi taivas kirkastua ja ennen kymmentä sain nauttia lähes pilvettömästä taivaasta ja auringonpaisteesta. Pakkasta oli koko päivän -8' ja sää lähes tyyni. Voisiko olla parempaa säätä lähteä hiihtämään erämaahan lumisten maisemien keskelle?