Koivunmahlasiirapin valmistaminen

Mahla koostuu enimmäkseen vedestä, sen kuiva-ainepitoisuus on noin 1 prosentti. Tuo prosenttiosuus koostuu enimmäkseen sokereista, minkä lisäksi mahla sisältää happoja, erityisesti hedelmähappoja, sekä hiven- ja valkuaisaineita ja entsyymejä. Mahlan sisältämiä hivenaineita ovat muun muassa kalium, kalsium, magnesium ja mangaani. Mahlan kivennäis- ja hivenaineiden kokonaismäärä on vähäinen: 10 litralla mahlaa voidaan tyydyttää kalsiumin ja magnesiumin päivittäinen tarve, mutta vain osa kaliumin tai raudan tarpeesta. Natriumia mahlassa on hyvin vähän, alle 0,1 mg/l. Myös proteiinipitoisuus on pieni, noin 1 g/l. Rasvaa mahlassa ei ole, eikä siten myöskään rasvaliukoisia vitamiineja. Tiamiinia tai riboflaviinia mahlasta ei alustavissa tutkimuksissa ole löytynyt eikä myöskään flavonoideja tai muita antioksidatiivisia yhdisteitä. Ravitsemuksellisesti haitallisia aineita mahlassa ei tiettävästi ole, jos koivun kasvupaikka on puhdas.
(Lähde:Wikipedia)

Hauki, se on hauki!

Lähdimme aamulla kahdeksan aikaan kohti Ilomantsia. Yöllä satanut märkä lumi alkoi sulaa ja paikoin tie oli paksun sohjon peitossa. Välillä piti ajaa todella varovasti ettei auto noussut sohjopatjan päälle.

Huhtikuun puolivälin luontohavaintoja

Kevät etenee hitaasti. Pääsiäistä edeltävä viikko ja pääsiäinen on ollut pääosin pakkasella myös päivällä. Öisin on ollut pakkasta lähelle -10' ja päivälläkin lämpötila on kivunnut vain nollan tietämille. Kahden viikon sääennusteessa yöpakkaset näyttävät jatkuvan vappuun saakka eikä päivälläkään lämpötila kohoa viittä astetta korkeammalle.

Viherpeippo (Carduelis chloris)

Kevät!

Kyllä kevät on vuoden parasta aikaa! Ei ole kylmä, ei ole kuuma, eikä ole vielä ötököitä. Luonto herää talviunestaan, eläimet ovat pesimispuuhissa ja valon määrä lisääntyy joka päivä. Ihminenkin tuntee taas elävänsä pitkän pimeän talven jälkeen.