Löysimme Visit Karelia-sivustolta vinkin Hiidenvaaran luontopolusta, joka kulkee Metso-ohjelmalla suojellun perintömetsän halki. Luontopolku on vain 2km pitkä, josta 1,2km kulkee Hiidenvaaran yli vanhassa metsässä ja 0,8km tietä pitkin takaisin parkkipaikalle. Emme antaneet lyhyen matkan haitata vaan lähdimme tutkimaan paikkaa. Sää oli pilvinen, lämpöä +3' ja jäätävä luoteistuuli heilutteli puita. Välillä taivaalta leijaili kevyesti luntakin mutta sopivalla vaatetuksella tämäkään ei ollut ongelma.
Perille on erittäin hyvät opasteet Keskijärventieltä. Autoille on varattu parkkipaikka tien päästä ja polun suositeltava kiertosuunta on vastapäivään. Karttalinkki parkkipaikalle.
Perintömetsä sijaitsee Keskijärven kylällä Ylinen-järven rannalla kohoavan Hiidenvaaran päällä. Alueen pinta-ala on 8,55ha, joka on kokonaan metsää. Puuston keski-ikä on 115 vuotta. Vanhimmat kuuset lienevät 150 vuotiaita vanhuksia.
Perintömetsän tarkoitus on suojella arvokkaita vanhoja metsäalueita metsätalouskäytöltä ja näin antaa tuleville sukupolville perinnöksi eliöstöltään monimuotoisia metsäalueita. Hiidenvaarassa on paljon arvokkaan luontokohteen tunnusmerkkejä mm: kilpikaarnamännyt, vanhat kuuset, lahopuut, naava, käävät, jne.
Hiidenvaaran näköalapaikalta avautuu vaaramaisema kohti itää. Näköalapaikan korkeus on 201,4m merenpinnasta ja 83m läheisen Ylinen-järven pinnasta.
Polku on erittäin hyvin merkitty. Kaikissa risteyksissä on hyvät viitat ja polun kulku on merkattu tiheästi puihin maalatuilla sinillä täplillä.
Vaaran laella on kallionotkoon kasvanut suo. Kalliolta valuva vesi ja ravinteet saavat rahkasammalen kasvamaan rehevänä.
Retkeilijöiden turvallisuuden vuoksi on kaksi polun yli kalleellaan ollutta mäntyä katkaistu. Muuten Hiidenvaaralla ei metsiin kosketa.
Kuusivanhukset kurkottavat kohti pilviä.
Hiirihaukka (Buteo buteo)
Hiidenvaaralla on erittäin runsas linnusto. Alueella viihtyy mm. pohjantikka (Picoides tridactylus), viirupöllö (Strix uralensis), lapinpöllö (Strix nebulosa), varpuspöllö (Glaucidium passerinum), idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides), pikkusieppo (Ficedula parva), palokärki (Dryocopus martius), teeri (Lyrurus tetrix), metso (Tetrao urogallus), pyy (Tetrastes bonasia), hippiäinen (Regulus regulus) ja käki (Cuculus canorus). Näiden lisäksi alueella on havaittu myös 30 muuta lintulajia.
Metsän omaa taidetta. Joku luonnonoikku on saanut kuusen kasvattamaan keskelle runkoa tiheän oksarykelmän.
Ylinen on vielä jäässä. Kävin varovasti kävelemässä muutaman metrin päässä rannasta. Jää kesti mutta en halunnut hölmöillä ja kokeilla sen kestävyyttä kauempana rannasta, joten palasin takaisin.
Keväisin paksukin jää tikkuuntuu ja menettää kantavuutensa. Alkutalven teräsjäätä riittää 3-4cm kannattamaan aikuisen miehen mutta keväällä jopa 40-50cm paksuinen jää saattaa pettää alta.
Tien varrella pulppuaa lähde maan sisältä. Kuvasta ei saa kristallin kirkkaan veden takia mitään käsitystä kuinka syvä lähde on. Arvioin syvyydeksi n. 50-60cm ja halkaisijaksi saman verran.
Näsiä (Daphne mezereum) kukkii keväällä ennen lehtien puhkeamista. Pensaan marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä.
Punarinta (Erithacus rubecula)
Hiidenvaaralla ei ole nuotiopaikkoja mutta lähialueella niitä on kolme. Yksi on Hiidenlahdessa, toinen Ylisen toisella puolella olevan pienen Kaleton-lammen rannalla. Kolmannen sijaintia en tarkasti tiedä, eikä sitä löydy kartasta. Kaverini kertoi laavun summittaisen sijainnin mutta emme käyneet etsimässä sitä tällä kertaa. Sen kuitenkin tiedän, että laavu sijaitsee Ylisen itärannalla ja sinne pitäisi olla Ylisenjärventieltä viitoitus.
Menimme Kalettoman laavulle paistamaan nakkeja ja keittämään kahvit. Auraamaton tie oli edelleen pääosin paksun lumen peitossa ja viimeiset 700m jouduimme kävelemään. Karttalinkki laavusta. Laavu näkyy Kansalaisen karttapaikassa mutta ei MH:n Retkikartassa.
Lammen rannalla on laavu, pöytäryhmä, wc ja laituri. Kuivia polttopuita oli runsaasti ja paikka siistissä kunnossa. Kirvestä ei laavulla ole, joten oma kannattaa ottaa mukaan. Paikan ylläpidosta huolehtii Joensuun kaupunki.
Hiidenvaaraan pitää palata kesällä uudestaan kun luonto on vehreä ja sää kirkas. Lyhyt polku sopii hyvin myös pienille lapsille. Muutamaa jyrkkää nousua lukuunottamatta lenkin varrella ei ole vaikeita paikkoja.
Ethän usko, että on oikea lähde...
VastaaPoistaOikea lähde kun ei kuivu, vaan tämä kuivuu. Joihinkin karttoihin lähde merkitty tähän väärään paikkaan. Se n. 0,5 kilometrin päässä toisen tien varressa. Yksityisellä tontilla.
En käyttäisi tämän mainitsemasi "lähteen" vettä.
Kiitos palautteesta! Onko kyseessä sulamisvesi/sadevesikuoppa? Ohi kävellessämme tien yli valui puro, joka sai alkunsa kuvan kuopasta. Ilman muuta ajattelin kyseessä olevan lähteen kun siihen ei näyttänyt tulevan mitään laskuojaakaan.
Poista