torstai 5. toukokuuta 2016

Kevät!

Kyllä kevät on vuoden parasta aikaa! Ei ole kylmä, ei ole kuuma, eikä ole vielä ötököitä. Luonto herää talviunestaan, eläimet ovat pesimispuuhissa ja valon määrä lisääntyy joka päivä. Ihminenkin tuntee taas elävänsä pitkän pimeän talven jälkeen.

Olen käynyt monena päivänä tunnin-kahden lenkkejä kameran kanssa pitkin peltoja, metsiä ja joen rantoja. Jokaisella kerralla on tullut runsaasti näköhavaintoja linnuista ja välillä myös joitain kelvollisia kuviakin. Lähipäivien näköhavaintona on ollut mm. ruskosuohaukka, hiirihaukka, teeriä, lehtokurppia, töyhtöhyyppiä, kuoveja, taivaanvuohia, laulurastaita, mustarastaita, sitruunaperhonen, sisilisko, hämähäkkejä, kuoriaisia, jne. Ihan kaikkia lintuja en ole tunnistanut tai edes nähnyt niin läheltä, että minun taidoillani tunnistaminen olisi mahdollista.


Koivu (Betula)


Pikkutylli (Charadrius dubius)


Teeri (Lyrurus tetrix)


Tuulihaukkanaaras (Falco tinnunculus) pesässään. 


Tuulihaukkauros (Falco tinnunculus) kierteli pesän ympärillä. 


Keltasirkku (Emberiza citrinella)


Pajun (Salix) kukinto. Pajun kuori sisältää salisylaatteja. Elimistössä ne hajoavat salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke.


Heinäsorsia (Anas platyrhynchos)


Räkättirastas (Turdus pilaris) pesänrakennuspuuhissa. Huomaa nokassa olevat heinät.


Pihlajan (Sorbus) lehdet alkavat avautua.


Viiden kuvan panoraama rantapellolta.


Leskenlehti (Tussilago farfara) on kevään ensimmäisiä kukkia.


Sisilisko (Zootoca vivipara)


Koivun mahla valuu putkea pitkin sankoon. Puun runkoon porataan muutaman sentin syvyinen kolo, johon laitetaan putki. Vaihtoehtona on laittaa valutusastia näin tai sitten johtaa mahla letkua pitkin puun juurella olevaan suurempaan astiaan.

Sekoittamalla mahlaa ja marjoista tehtyä mehutiivistettä, saa herkullista hellepäivien janojuomaa. Mahla säilyy jääkaapissa vain kaksi vuorokautta mutta pakastimessa sitä voi varastoida suuria määriä kesää varten.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti