maanantai 4. huhtikuuta 2016

Melontakauden avaus Porvoonjoella 2.4.2016

Veljeni ehdotti viime talvena, että avaisimmeko melontakauden Porvoonjoella heti jäiden lähdön jälkeen. Minua ei ollut kovin vaikea houkutella mukaan. Täällä Pohjois-Karjalassa on vielä järvissä paksut jäät, joet virtapaikkoja lukuunottamatta jäässä ja maassa lunta lähes puoli metriä. Hiihtokelit ja pilkkikelit siis parhaimmillaan. Melojan mieli tekee silti vesille ja kuohuvaan veteen.


Aloitimme melomisen helposta Roiponkoskesta. Sen yläpuolella olisi ollut Myllykoski mutta sen jyrkkyyden ja kahden suuren kuopan takia se ei houkuttanut kevään ensimmäisenä koskena.
Seuraavana oli vuorossa Hiirkoski. Se oli päivän hankalin koski virran voiman, suurten aaltojen ja ahtaan uoman vuoksi.


Hiirkoski koskenniskalta kuvattuna.


 Hiirkosken vanhoja patorakenteita. Ainut laskukelpoinen väylä on pilareiden välissä.


Panoraama ylävirtaan patorakenteiden päältä kuvattuna. Perspektiivi latistaa aallot pieniksi.


Kuvakaappaus videolta keskeltä Hiirkoskea.


Pääosin joki virtaa Pukkilan ja Porvoon välissä keskellä peltoja ja asutusta.


Vakkolankoskella lähtöpaikka on hieman haasteellinen kovan ja pyörteilevän virran takia. Tilaa kääntymiseen ei ole ennen kosken ensimmäisiä aaltoja yhtään liikaa.


Vakkolankosken mutkikas laskureitti. Jyrkkyyttä ja vauhtia on melko paljon.


Henttalankosken puoliväliä. Helppo ja pitkä koski.


Joki vapautui jäistä vasta kaksi päivää ennen reissua. Paikoin rannat olivat vielä paksussa jäässä. Veden lämpötila oli +1' ja ilma +7'.


Strömberginkosken pato. 39m3/s saa 11m pudotuksessa aikaan melkoisen pauhun.


Strömberginkosken puoliväliä. Koski on erittäin kivinen ja mutkainen. Kivisyys ja suuret lohkareet keskellä koskea tekivät tästä päivän hauskimman ja samalla teknisimmän kosken.


Strömberginkosken alaosaa. Täällä piilotteli muutama suuri kivi juuri ja juuri vedenpinnan alapuolella. Ne näkyivät rannalta hyvin mutta ylävirrasta eivät juuri ollenkaan. Hyvän ennakkotarkastuksen ansiosta kiersimme ne oikealta puolelta ohi.


Tähän oli hyvä päättää päivän melonta. Strömberginkosken alapuolella on nuotiopaikka, josta kanootin saa helposti vedettyä rannnalle.

Virtaama vaikuttaa todella paljon koskien luonteeseen. 39m3/s virtaamalla Hiirkoski on melko haasteellinen kovan virran vuoksi. 60m3/s virtaamalla aallot tasoittuvat, eikä pilareiden väliin enää muodostu honttoa. 25m3/s virtaamalla koski on muuten rauhallinen mutta pilareiden välissä on mukava pieni stoppariaalto, jossa voi koittaa surffata.


Henttalankoskessa oli pieniä akanvirtoja ja pieniä aaltoja. Matalammalla sekä korkeammalla vedellä koski on lähes tasainen.


Strömberginkoski on alle 20m3/s virtaamalla käytännössä laskukelvoton sen kivisyyden vuoksi. Kivien välistä on vaikea löytää riittävän suoraa ja syvää uomaa. 39m3/s virtaamalla koski oli ehkä parhaimillaan.

Lopuksi vielä video. Se kertoo koskien luonteesta enemmän kuin tuhat kuvaa.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti