Jongunjoki 2020

Tämän vuoden Jongunjoen melontareissu tehtiin hieman poikkeuksellisissa olosuhteissa monessakin suhteessa. Korona jyllää maailmalla mutta onneksi täällä Itä-Suomessa tapauksia on 2,5kk ajalla vain muutamia kymmeniä ja viimeisen kolmen viikon aikana uusia tartuntoja ei ole tavattu ollenkaan. Tällä perusteella päätimme sukulaismieheni Harrin kanssa lähteä reissuun ja hoitaa logistiikan siten että emme tapaa ylimääräisiä ihmisiä.

Teeren soidin on yhtä pulinaa

Tänä vuonna panostin aiempaa enemmän teeren soitimeen kuvaamiseen. Aiemmin kuvaaminen on ollut vähän sellaista "käyn jossain jos ehdin". Paikkoja on ollut monta mutta en ole mihinkään panostanut kunnolla. Kuvien laatukin on ollut sen mukaista. Nyt löysin työkaverini vinkistä hyvän pienen suon missä linnut tulevat lähelle. Kävinkin siellä tiedustelemassa lintujen sijaintia eräänä huhtikuun aamuna. Näytti hyvältä: Linnut olivat pitkulaisen ja kapean suon keskivaiheilla soimassa. Kävinkin muutaman päivän päästä laittamassa sinne teltan ja asetuin väijyyn.

Covid-19 - onko tästä jotain hyötyä?

Talous sakkaa, pörssikurssit romahtavat, jne. Näitä uutisia olemme saaneet lukea päivittäin. Raha se on mikä maailmaa pyörittää. Sitä ei käy kieltäminen. Monien toimeentulo riippuu siitä että raha liikkuu yrityksiltä toisille ja varmasti yhtä monen toimeentulo siitä että raha liikkuu tavallisen kuluttajan kukkarosta palveluntuottajalle. Elämme näidenkin asioiden suhteen poikkeuksellisia aikoja. Positiivista on kuitenkin se, että myös ahdinkoon joutuneet yrittäjät ja kansalaiset ovat lähes yhteen ääneen todenneet rajoituksista: "Tehdään yhdessä koska on pakko". Vaikka taloudellinen puoli tekee kipeää niin silti jaksetaan uskoa että tästäkin selvitään

Hiljainen erämaa

Lopultakin koitti se päivä että pääsin taas yksin luontoon pitemmäksi ajaksi kuin muutamaksi tunniksi. Suuntasin auton keulan synnyinseudulleni Lieksaan.

Edellisestä reissusta onkin vierähtänyt jo aikaa luvattoman kauan. Edellisessä jutussa jo vähän avasin hiljaisuutta blogin puolella ja muutenkin syitä miksi reissuja on tullut nyt tehtyä normaalia vähemmän.

Pöllönpönttöjen rakentamista ja metsään viemistä

Linnunpönttöjä olen tehnyt ja ripustellut puihin ennenkin mutta pöllöille en ole aiemmin laittanut. Nyt on korjattu sekin puute. Tein yksin ja 7v poikani kanssa puolenkymmentä pönttöä, jotka sitten leviteltiin kotini lähialueelle puihin odottamaan mahdollisia "asukkaita". Apuna minulla oli rengastajakaverini, jonka kanssa laitoimme yhteensä yhdeksän pönttöä. Vielä laitan muutaman lisää ja sitten alkaa olla tämän vuoden kiintiö täynnä. Ensi kesän/syksyn aikan laitamme lisää seuraavaan paikkaan 10-15km päähän kotoani.

Puusta pitkälle

 
Huh huh ja vielä kerran huh... Aikamoista hulinaa on ollut viimeinen pari kuukautta. Vapaapäivät ovat täyttyneet ilman sen kummempaa suunnittelua kaikenlaisesta ohjelmasta. Vaimon työharjoittelu on pitänyt huolen siitä että päiväretkiä kummempaa metsäläisyyttä on pitänyt siirtää. Toisaalta siihen on vaikuttanut myös se että olen ollut viimeisen 1,5kk aikana melko monta viikonloppua töissä ja vastaavasti arkena vapaalla kun muut ovat koulussa tai töissä. Niinä päivinä olen pyrkinyt käymään lyhyitä lenkkejä metsässä kameran kanssa ja hoitamaan enemmän tai vähemmän pakollisia hommia.

Surkansuon ruskaa- päivä Patvinsuon kansallispuistossa lasten kanssa

Vaimoni lähti viikonlopuksi Keski-Suomeen yhdistetylle työ- ja lomaviikonloppureissulle. Koska lämmin ja aurinkoinen syyssää jatkui, pakkasin lapset autoon ja lähdimme Patvinsuon kansallispuistoon (kartta). Tänä kesänä onkin ollut niin paljon muuta menoa että reissut tuonne ovat jääneet melko vähiksi. Yleensä olemme käyneet useamman reissun kesässä ja vähintään yksi on ollut useamman päivän kestävä.