Kevättalven hangilla 15.-16.3.2025

Talvi on mennyt pääosin rakentaessa ja töissä. Lyhyitä päivähiihtoja lukuunottamatta vapaapäiviä ei ole juuri ollut ja niitä olen kaivannut. Alkuvuodesta päätin, että joku lyhyt viikonlopun reissu pitää tehdä lähialueella kevättalven hangilla. Niitä hankia ei juuri tullut kun suuri osa talvesta on ollut plussalla ja lumi on painunut sitä mukaa mitä sitä on satanut. Onneksi viimeisten viikkojen aikaan tuli 30cm lisää ja maisema näytti kunnolla talviselta. 

Hiihtovaellus Käsivarressa 25.4.-3.5.2023

 

Jatkoin jo yhden kerran perinteeksi muodostunutta teemaa "vappu tunturissa" lähtemällä Käsivarren erämaahan hiihtovaellukselle. Tosin tällä kertaa suunnittelin reitin aikalailla toisin kuin edellisellä kerralla vaikkakin vapunviettopaikka oli sama Porojärven autiotupa kuin edelliselläkin reissulla.

Sydäntalven valoa ja varjoja Lieksan rajaseudulla

 
Jo ennen joulua mietin, että olisi mukava käydä isompien lasten kanssa talviretkeilemässä. Vanhin tyttäreni asuu pohjoisessa ja oli tulossa käymään kotona joululomalla, joten retken piti ajoittua loma-ajaksi. Lopulta ainut järkevä aika oli joulun jälkeiset päivät.

Käsivarren hiihtovaellus 25.4.-3.5.2021

"Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty"

Onneksi tämä vanhan sanonta ei pitänyt paikkansa. Muuten olisi jäänyt monta hienoa hetkeä kokematta. 

Edellisessä tarinassa kerroin valmistautumisesta Käsivarren hiihtoreissuun. Osittain aloitin valmistautumisen jo hyvissä ajoin, pakkaamiset jäivät pariin viimeiseen päivään. Rutiinilla ne sujuivat kuten yleensäkin. Olin tehnyt varustelistaa mutta pääosin pakkasin ilman sitä. Lopussa luin listaa läpi ja varmistin ettei mitään oleellista puuttunut. Siispä matkaan...

Reissussa oli mukana kaupallinen yhteistyö Nordic Mealin kanssa.

Viikko Käsivarren hiihtoreissuun

 

Käsivarren reissuun on tänään tasan viikko. Valmistautuminen siihen on ollut joiltain osin kaukonäköistä, toisaalta en ole pakannut vielä yhtään mitään. 

 

Reissuvalmistelu alkoi tammikuussa ensin ahkion rakentamisella. Olin tapani mukaan myynyt keväällä ahkion pois ja oli aika tehdä uusi. Muutaman illan puuhastelun tuloksena oli taas yksi uusi JR-27 autotallissa odottamassa pääsyä lumelle. Joulukuussa talven tulo tuntui olevan hidasta. Lumi tuli ja lumi suli vuorotellen. Lopulta tammikuun puolivälissä alkoi olla niin paksu kerros että kynnöspellollekin pääsi hiihtämään ahkion kanssa.

 

Alkuun laitoin kyytiin yhden 20kg hiekoitussepelisäkin ja lähdin metsään ja pellolle umpihankeen. Hikihän siinä tuli mutta kahden tunnin lenkki meni melko kivuttomasti. Lisäsin rasitusta laittamalla kyytiin toisen säkin ja jatkoin samaa kahden tunnin lenkkiä. Tavoitteena oli tehdä kaksi kahden tunnin lenkkiä viikossa. Aivan joka viikko siihen ei mitenkään päässyt, työ kun haittaa hyviä harrastuksia. Myös helmikuussa jatkunut pitkä ja todella kylmä pakkasjakso vähensi hiihtomäärää. Parhaillaan -34' pakkasella en nähnyt tarvetta lähteä hiihtämään.

Välillä sain silti nauttia myös kauniista helmikuisista pakkaspäivistä. Talven kääntyessä maaliskuulle hiihtokelit paranivat oleellisesti. Toistuvat lumipyryt toivat lisää uutta lunta sen verran että väliin kahlasin puoleen sääreen ja sitten taas pakkanen kovetti lumen pinnan niin että se upotti vain 10cm. 

Huhtikuun puoliväliin mennessä ehdin tämän vuoden puolella hiihtää 43h, josta valtaosan ahkion kanssa. Kapealla suksella kävin hiihtämässä hieman vajaan 100km. Lisäksi tämä vuoden puolella on tullut jo yli 900km työmatkapyöräilyä. Vuodessa tulee pyöräilyä reilu 3000km joten tämä alkuvuoden kilometrit eivät sinällään ole laskettavissa harjoitukseksi vaan ovat hyvä jatkumo viime vuodelle.

 (kuva Aino Ristolainen)

Kun lunta alkoi olla niin vähän että hiihtämään lähtö oli hankalaa siirryin renkaan vetoon. Tavoitteena oli vetää rengasta sama 2x2h/viikko. Toisen lenkin jälkeen alkoi tuntua akillesjänteessä sellainen tunne että totesin paremmaksi olla rasittamatta sitä enempää. Ei ole järkeä että ensin koko talven treenaa ja sitten saa harjoitustapaa vaihtamalla paikat rikki juuri ennen reissua. Siispä jätin renkaan vetämisen kahteen lenkkiin.

Varusteita aloin tarkastamaan jo muutama viikko sitten. Pystytin teltan olkkariin ja lisäsin siihen muutaman kiinnitysnarun lisää että se kestää lumessa paremmin pystyssä. Kesällä riittää 20cm titaanitikut nurkissa, lumessa ne pitävät vähän huonommin. Varustelistaa olen tehnyt tätä reissua varten vaikka en yleensä juuri vaivaa päätäni sillä. Mukaan lähtee luottokamppeet mitkä ovat yleensäkin kesällä ja talvella mukana. Ruoka-asia järjestyi kätevästi kun sain yhteistyökumppanin eräästä vasta aloittaneesta yrityksestä. Siitä sitten lisää varsinaisessa reissukertomuksessa. Toki lisäksi pitää hommata muutakin syömistä mutta siinä turvaudun totuttuun itse kuivattuun ruokaan.

Osa valmistautumista oli myös kuivalihan teko. Viipaloin kilon naudan paistia marinoitumaan. Vuorokauden maustumisen jälkeen viipaleet olivat vielä toisen vuorokauden uunissa matalassa lämmössä kuivamassa. Lopputuloksena oli 327g hyvälaatuista kuivalihaa. Olen kirjoittanut blogiin aiemmin jutun kuivalihan teosta. Sen pääset lukemaan tästä.

Kartalla olen pyöritellyt erilaisia reittisuunnitelmia pitkin talvea. Lopulta alkaa vähitellen sunnitelmat olla sellaiset että olen tyytyväinen. Toki pitää jättää säävaraus kaikkiin suunnitelmiin. Yksikin päivä lumimyrskyä pistää suunnitelmat uusiksi. Siksi nämä eivät voikaan olla "kiveen hakattuja". Tämän kartan tulostin vaimolle kotiin että hän tietää missä milloinkin liikun. Tämä on toki turvallisuuskysymys mutta onhan kotona olijoiden kiva katsella karttaa ja miettiä että tuolla se jossain kulkee. Itsellä on käytössä 1:50 000 Käsivarren ulkoilukartta ja kompassi. Varalta otin töistä lainaan GPS-kapulan. Turvallisuuden vuoksi otan melontaseuraltamme PLB-hätälähettimen. Tämä on yksin reissatessa hyvä lisä kännykkäverkon ulkopuolella.

Ihan kaikkea valmistautumista en varmaan muista eikä ole tarpeenkaan kirjoittaa. Tässä on kuitenkin jotain mitä 25.4. alkavan reissun eteen olen alkuvuoden aikaan tehnyt. Kunnon parantaminen ja erityisesti ns. lajikunnon eli ahkion vetämisen kohottaminen oli pääosassa. Reissusta nauttii enemmän kun hiihto ei vie voimia vaan 15-25km päivämatkat menevät suhteellisen helposti.

Hiljainen erämaa

Lopultakin koitti se päivä että pääsin taas yksin luontoon pitemmäksi ajaksi kuin muutamaksi tunniksi. Suuntasin auton keulan synnyinseudulleni Lieksaan.

Edellisestä reissusta onkin vierähtänyt jo aikaa luvattoman kauan. Edellisessä jutussa jo vähän avasin hiljaisuutta blogin puolella ja muutenkin syitä miksi reissuja on tullut nyt tehtyä normaalia vähemmän.

Minä tykkään talvesta!

Tänä talvena ei ole tarvinnut jupista lumen vähyyttä. Sitä on enemmän kuin moneen talveen on ollut. Joensuussa lunta on 90-100cm ja Pohjois-Karjalan itäisemmissä osissa Lieksassa ja Ilomantsissa enimmillään 140cm.

Hauki, se on hauki!

Lähdimme aamulla kahdeksan aikaan kohti Ilomantsia. Yöllä satanut märkä lumi alkoi sulaa ja paikoin tie oli paksun sohjon peitossa. Välillä piti ajaa todella varovasti ettei auto noussut sohjopatjan päälle.

Jääkenttien kutsu

Ensin viikonloppuna järjestetään Pyhäselällä, Joensuun eteläpuolella olevalla järvellä, jokavuotinen jäähiihto. Tänä vuonna jäälle noussut vesi ei ole ollut laduntekijöiden ongelmana ja ladut ovatkin erinomaisessa kunnossa. Kävin ensimmäisen kerran tänä talvena järvellä hiihtämässä ja nauttimassa samalla kauniista säästä. Pakkasta oli lähtiessä -8' ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Takaisin kotiin päästyäni aurinko oli jo laskenut ja pakkanen kiristynyt -12 asteeseen.

Hiihtoreissu 15.-16.2.2017

Tämän vuotinen talvireissu suuntautui taas tuttuihin lapsuuden maisemiin Lieksaan. Viime vuonna monien yhteensattumien takia veljeni ei päässyt mukaan. Tänä vuonna meitä onnisti paremmin ja pääsimme reissuun molemmat.

Talvipäivän valoa ja varjoja

Aina ei päivä lähde käyntiin niinkuin haluaisi. Uusi pehmeä lumi, ohuen ohut pilviharso ja nouseva aurinko antoivat erinomaiset olosuhteet kuvaamiseen. Tyttären illalla alkanut migreeni esti kuitenkin tehokkaasti suunnitelmat kuvaamisesta ja jouduin katselemaan kaunista auringonnousua olohuoneen ikkunan läpi. Voisi se maisema olla huonompikin mutta ei sellainen mitä olin ajatellut.