1839 päättivät Höytiäisen rantojen asukkaat laskea järven pintaa saadakseen lisää viljelysmaata. Tavoitteena oli pinnan 9m hallittu laskeminen. 1854 alkoi kanavan kaivaminen Pyhäselän ja Höytiäisen välille. Viiden vuoden kaivamisen jälkeen kanava oli saatu niin valmiiksi, että järven pintaa alettiin laskea. Vesi kulutti kuitenkin hiekkamaalla seisovien patorakenteiden perustuksia ja lopulta ne sortuivat veden paineen alla. Alkoi hallitsematon vesimassojen ryöppy Höytäisestä kohti Pyhäselkää. Vesi vei mennessään rakennuksia ja valtavia määriä hiekkaa Lykynlammen alueen hiekkaharjuista ja uhkasi kaivaa uuden uoman kohti Joensuun kaupunkia. Näin tehdessään olisi ollut riski, että koko kaupunkin olisi tuhoutunut. Onneksi parin viikon veden purkautumisen jälkeen Puntarisalmen kohdalla tuli vastaan kallioreunus, joka pysäytti Höytäisen tyhjenemisen. Koskea perattiin vielä seuraavana vuonna niin, että järven pinta laski kokonaisuudessaan 9,5m. Uutta viljelysmaata paljastui 157 neliökilometriä. Nykyisin järvi on Suomen 15. suurin 282 neliökilometrin pinta-alalalla.
(Wikipedia)
