Muutoksia Lieksanjoen koskikarttoihin

Erästelyn Arto välitti minulle terveisiä, että Lieksanjoen koskikarttoihin on tullut muutoksia Murrookosken, Naarakosken ja Käpykosken osalta. Reitin pituus on alkuperäisillä kartoilla mainittu 80km mutta 90km lienee lähempänä todellisuutta?

Murrookoskella alkuperäisissä kartoissa mainitaan, että kosken loppuosassa on matalikko, jonne ajautumista on syytä välttää.

Varsinkin matalan veden aikaan huomaa kaivinkoneella tehdyn matalikon ja suuret lohkareet, joita on syytä varoa. Tulvalla lohkareet ovat veden alla ja näkymättömissä rannalta katsottuna. Silti viime keväänä en ottanut riskiä koska ei ollut tietoa kuinka paljon vettä lohkareiden päällä on ja laskettiin vasemman laidan laskulinjaa. Kosken keskilinjalla kaatuessa törmääminen kosken lopussa oleviin lohkareisiin on huomioitava riski!

Naarakoskesta ja Käpykoskesta on poistettu uiton aikaisia ohjainrakenteita ja nyt ne ovat laskettavissa lähes koko kosken leveydeltä. Rannalta löytää varsinkin korkean veden aikaan useita mielenkiintoisia reittejä. Varsinkin Käpykoski on helppo ja hauska koski leveytensä ja useiden valinnaisten laskulinjojen takia.

Tässä yksi mahdollinen laskulinja Naarakoskesta ja tässä Käpykoskesta.
Pari erilaista linjaa Murrookoskesta. Ja toinen samasta paikasta lähempää vasenta rantaa.
Tässä vielä linkki koko reittiselostukseen, jossa on sanalliset "nuotit" koskiin.

Ruunaan luonnonsuojelualue 2.-3.10.14

Olen jo pidemmän aikaa katsellut retkikartasta Ruunaan luonnonsuojelualuetta ja miettinyt, että sinne pitäisi lähteä käymään. Paras väline alueeseen tutustumiseen on kanootti jos aikoo kiertää vähänkään laajemmin.
Luonnonsuojelualue on tietön 73km2 erämaa-alue, joka rajoittuu idässä Venäjän rajaan, pohjoisessa Tuulijokeen, lännessä pääosin Ruunaanjärven länsirantaan ja etelässä pääosin Lieksanjoen ranta-alueisiin. Rajan takana Venäjän puolella on Tuulijärven luonnonsuojelualue, joka on 890km2 laajuinen. Ruunaan ls-alueella ei ole tehty metsätöitä yli sataan vuoteen ja siellä humisevat 150 vuotiaat männyt. Alueen lammilla ja puroissa on kymmeniä majavan pesiä ja patoja. Rannat ovat täynnä pystyyn kuolleita puita ja purojen yli on tuhansia kaatuneita puita.

Melontareissu Ruunaalla 16.-18.5.2014

Palataan muistoissa toukokuulle 2014. Koska blogia ei vielä tuolloin reissun aikaan ollut niin kirjoitan nyt jotain.

Reissun suunnittelu ja valmistelu alkoi jo hyvissä ajoin talvella. Vietin monta iltaa selaamalla Retkikarttaa ja mittailemalla miten kulkisimme. Ruunaa on sikäli tuttua paikkaa, että olen kulkenut siellä lapsesta saakka ja melomassakin olen ollut muutaman kerran. Yleensä olen melonut vain Neitikoskelta Siikakoskelle mutta nyt oli tarkoitus meloa välit Matkalahti-Siikakoski ja Naarakoski-Kivikoro.

Lähdimme Joensuusta perjantaina 16.5. aamupäivällä ja ajoimme Ruunaalle, jossa kävimme katsomassa Ruunaaan luontotalolla Jussi Haapalaisen valokuvanäyttelyn "Luunmurskaajat". Näytillä oli hienoja kuvia ahmoista ja karhuista. Luontotalolla on myös pysyvä näyttely mm. alueen tukkilaishistoriasta ja lyhyt multimediaesitys.