Rimakanootti osa 14: Länkipuu ja rottinkipenkit kruunaavan kokonaisuuden

Lakkakerrosten kuivumista odotellessa aloin tehdä penkkien runkoja ja länkipuuta. Ostin naapuriltani penkkejä varten 50x70mm paksuista haapalankkua ja tein kaarevat penkit osin ulkonäkön takia ja osin siksi, että ajattelin niiden olevan paremmat istua. 

Piirsin penkin muodon ensin paperille, siirsin sen pahville ja lopulta höylätyn lankun pintaan. Vannesahalla muotoilin karkean muodon ja nauhahiomakoneella otin karkeudet pois. Vasemmalla näkyy penkkien kiinnitykseen tulevat palikat. Kierretanko kulkee niiden sisällä. Palikoista tein reilun pituiset, että niissä on työvaraa pätkiä sen mukaan mihin korkeuteen päätän penkit lopulta laittaa. Paksuutta tuli vähän turhankin reilusti.

Tapitin liitokset 6mm pyökkitapeilla ja liimalla. Puristimet pitivät huolen, että runko pysyy liimauksen ajan kasassa. 

Kun rungot olivat liimautuneet, jaoin ympäryksen niin, että reikien väli tuli tasaisesti jokaiselle sivulle. Lopulta reikien väliksi jäi 23mm ja reiän halkaisijaksi 7mm.

Harkitsin ostavani jyrsimeen terän isommalla säteellä mutta vedin kuitenkin verstaalla olleella 25mm terällä nurkat pyöreäksi. Runkojen 45x30 mm paksuuden mittasin toisen kanoottini penkeistä. Jälkikäteen katsottuna olisin ottanut joka puolelta 5mm pois jolloin rungot olisivat näyttäneet vähän kevyemmältä.

Pintaan kolme kerrosta Epifanesin lakkaa ja sitten olikin aika aloittaa punominen. Myös reiät kannattaa lakata sisäpuolelta, ettei mahdollinen sadevesi imeydy puuhun. Helpoimmaksi välineeksi reikien lakkaukseen huomasin vanupuikon.

Tilasin 4mm halkaistua rottinkia Näpsäkältä. Vartin liottamisen jälkeen hauras rottinkin on taipuisaa ja kestävää punottavaksi. Ensin punotaan neljä kerrosta suoraan rungon suuntaisesti kuvassa näkyvällä tavalla.

Sitten aloitetaan kuvan vasemmasta yläkulmasta ja edetään vähitellen kohti oikeaa yläkulmaa. Vasta tämän jälkeen jatketaan penkkiä eteenpäin. On hyvä huomata, että nurkasta lähtee kaksi nauhaa samasta reiästä.  Kannattaa heti alusta alkaen ymmärtää, että vaakarivillä nauha päättyy 10. reikään kun pystyrivillä se päättyy 12. reikään. Aluksi tämä vähän ihmetytti mutta kun penkkiä punoi riittävän pitkälle, huomasin syynkin. Ensimmäisessä penkissä tein pari virhettä mitkä kostautuivat myöhemmin. Tässä toisessa otin opiksi virheistä ja sain hyvän lopputuloksen. 

Kun ensimmäinen vinopunos on tehty, tehdään ristikkäinen päinvastaisessa järjestyksessä. Kuvasta huomaa kuinka loogisesti nauha kulkee. Missä vasemmalta oikealla kulkeva vinonauha menee yli, menee oikealta vasemmalta kulkeva luonnollisesti ali. Yksinkertaiselle miehelle sopivan yksinkertainen homma.

Lopussa kulmaan tulee melkoinen siksakki nauhoja ristiin rastiin.

Reikien päällä olisi voinut laittaa vielä peitenauhan pujottamalla yhden nauhan reiästä alhaalta ylös, peitenauhan yli ja samasta reiästä takaisin alas. Tämän ehkä ymmärtää parhaiten jos ajattelee peitenauhan olevan ompelukoneen alalanka jonka ympäri ylälanka kiertää. Tässä tapauksessa "alalanka" on päälle jäävä peitenauha. Tätä en kuitenkaan saanut tehtyä koska 4kpl 4mm nauhoja täytti reiät niin, ettei siihen mahtunut enää kahta lisää.

Kiinnitin penkit laitoihin 6mm haponkestävällä kierretangolla ja haponkestävillä kruunumuttereilla. Ei pitäisi olla ikinä ruostumisongelmaa. Tässä kuvassa näkyy hyvin miksi pystytapit olisivat saaneet olla ohuempia. Noh, ehkä sitten seuraavassa kanootissa sitten.

Penkkien runkojen kanssa samaan aikaan tein myös länkipuuta. Selvyyden vuoksi esitän työvaiheet tässä kuitenkin erikseen.

Ensin höyläsin haapalaudan 20mm paksuiseksi ja ajoin sirkkelillä sen 150mm leveäksi. Jaoin laudan 75x100mm kokoisiin ruutuihin. Ruutuja apuna käyttäen hahmottelin kynällä muodon ja sahasin vannesahalla.

Längen keskikohtaa muotoilin taltalla paremman istuvuuden saamiseksi.

Talttaamisen jälkeen hioin vielä nauhalla enimmät särmät pois ennen siirtymistä hiomapaperiin. Lopulta veistin vielä tässä näkyvästä muodosta vähän pois saaden länkipuusta kaarevamman ja kevyemmän näköisen.

Ja sitten taas tutuksi tullutta hiontaa. Sitä on tämän kanootin rakentamisen aikana kertynyt kymmeniä tunteja. Ensin karkealla ja sitten hienommalla kunnes pinta täysin sileä.

Ennen lakkausta porasin laitaan ja länkipuuhun reiät. Puristimia apuna käyttäen homma kävi melko helposti.

Sitten vain kerros kerrokselta lakkaa pintaan. Ensin reilusti ohennettuna ja sitten pari kerrosta lisää vain vähän ohennettuna.

Auringon valoa ja varjoja hyväksi käyttäen länkipuun muodot tulevat parhaiten esiin. Tämän lakkaus onnistui hyvin ja pinta täydellisen sileä ja kiiltävä. Voin rehellisesti sanoa olevani todella tyytyväinen.

Lopulta koitti päivä, jolloin penkit ja länkipuu olivat valmiita ja kiinnitettynä paikallen.

Kumpi säteilee enemmän: Aurinko vai rakentaja? Kaikista pienistä tai isommista hankaluuksista ja virheistä huolimatta tämä on kuitenkin ensimmäinen itse tehty kanootti. Uskon ettei tämä varmaan tule olemaan viimeinen. Sen kuitenkin päätin, etten enää tee vaaleasta puusta rimakanoottia. Siinä jokainen rikkinäinen pontti ja jokainen sauma näkyy liian selvästi. Tummassa puussa kaikki oravaa pienemmät kolot häviävät näkyvistä.

Pahoitteluni siitä, että videosta tuli aika pitkä. Meinasin pätkäistä sen kahteen osaan mutta olin jo kirjoittanut blogijutun valmiiksi niin en enää viitsinyt alkaa säätää. Tein videon sillä ajatuksella, että joku omaa kanoottiaan rakentava voi tämän perusteella punoa oman penkkinsä.

Länkipuun ja penkkien tekemiseen meni aikaa 29h 45min, josta penkkien punominen vei n. 8h/penkki.

Kun lasketaan kaikki tunnit yhteen niin kanootin rakentamiseen meni tehollista työaikaa yhteensä 165h 50min. Siihen lisäksi lukematon tuntimäärä suunnittelua ja miettimistä. Oliko tämä sen arvoista? Se selviää perjantaina kun pääsen ensimmäisen kerran vesille. Siitä lisää myöhemmin!

Seuraavaan osaan pääset tästä.