Monella metsästysseuralla alkoi eilen hirvenmetsästys ja metsästäjillä pakastimet täyttyvät hirvenlihasta. Seuraava "ongelma" onkin mitä niistä valmistettaisiin. Me käytimme viimeiset jauhelihat ennen uuden metsästyskauden alkua tekemällä niistä riistapyöryköitä.
Syksyllä ruokapyötään voi tuoda monenlaista luonnon antia. Riistapyöryköiden lisäksi syksyn sadosta valmistui perheen yhteistyönä juuresröstiä, kaaliraastetta, kanttarellikastiketta sekä puolukkahyytelöä. Ruoan valmistaminen on meillä yhteinen harrastus ja usein sunnuntaisin keittiössä häärii monta käsiparia valmistamassa ruokaa.
Riistapyöryköiden valmistamisen aloitin turvottamalla kolme palaa moniviljapaahtoleipää maidossa. Taikina valmistui yhteistyössä vaimoni kanssa laittamalla sekaan 400g hirvenjauhelihaa, 250g kermaviiliä, pari kananmunaa, desin verran kaurahiutaleita, saman verran vehnäjauhoja, muutama sipuli, suolaa, pippuria sekä vähän sinappia. Taikinasta pyörittelin uunipellille pieniä palleroita, jotka paistettiin kiertoilmauunissa 175 asteessa kunnes ne olivat kauniin värisiä. En tullut katsoneeksi kelloa mutta vartin paistoaika lienee aika lähelle.
Kokeilimme pitkästä aikaa valmistaa juuresröstiä. Sen tekemisessä oli hieman haasteita mutta lopputulos oli kuitenkin kelvollinen. Huomasimme, että teräspannu ei ole paras mahdollinen röstin paistamiseen. Paistettavat tahtoivat jäädä pannuun kiinni reilusta voista huolimatta. Parhaaksi paistovälineeksi totesin kokeilun jälkeen vohveliraudan. Sillä paistaminen kävi kätevästi vaikkakin valmis rösti tahtoi jäädä siinäkin kiinni raudan yläosaan eli kanteen.
Röstin valmistaminen on sinällään helppoa: Raasta perunoita, porkkanoita ja nauriita raasteeksi ja laita siivilään valumaan. Enin neste kannattaa puristella raasteesta pois. Puolen tunnin valuttamisen jälkeen raaste maustetaan, siitä muotoillaan 1cm paksuisia tiiviitä kiekkoja, jotka paistetaan öljyssä tai voissa. Itse en ollut tehnyt röstiä aiemmin, joten tämä kerta meni aikalailla opetteluksi. Ehkä ensi kerralla osaan jo vähän paremmin. Netistä löysin erilaisia ohjeita ja joissakin paistaminen tehtiin uunissa. Ainakin isommalle porukalle tämä vois olla helpoin tapa.
Kanttarellikastikkeen valmistin kuivatuista sienistä turvottamalla kuivaa sienirouhetta ensin väljässä vedessä. Turvotetusta sienirouheesta kaadoin pois veden, kuullotin sienet pannulla voissa sipulin kera. Lopuksi kaadoin sekaan 2dl kermaa ja suurustin ruokalusikallisella vehnäjauhoja. Mausteeksi riitti vain suola.
Puolukkahyytelön valmistamisesta kirjoitin jutun jo vähän aiemmin. Sen voi lukea täältä.
Muiden puuhatessa em. ruokalajien valmistamisen kanssa, tyttäreni teki kaaliraastetta ja soseutti sekaan ananasta. Ananas olikin ainut raaka-aine, joka oli Suomen ulkopuolelta. Pääosin kaikki muut raaka-aineet olivat kotimaakunnassa kasvaneita.
Edellisenä päivänä ostin myyjäisistä vadelmakääretortun jälkiruoksi. Siitä tyttäreni teki nätit jälkiruoka-annokset tarjolle. Toki jälkiruokaan kuuluu tilkka hyvää kahvia.
Ruoan tekeminen on mukavaa ja varsinkin kun sitä tehdään yhdessä. Nykyisin kun vanhimmat tyttäreni alkavat olla jo isoja, heistä on suuri apu. Taitavina kokkeina he tekevät ruokalajeja kokonaan itse ja usein arkenakin pyöräyttävät kätevästi arkiruoan koko perheelle.
Ruoan laittaminen oli harrastuksena myös omassa lapsuudenkodissani. Myöhemmin muutettuani omaan kotiin osasin jo valmistaa useita erilaisia ruokia ja se oli suuri etu. Tämmöisen taidon soisin mielelläni myös omille lapsilleni.
Oletko missä hirviporukassa? Teidän hirviporukalla taitaa olla aika paljon kaatolupia kun lihaa jää vielä seuraavalle syksylle.
VastaaPoista