perjantai 5. helmikuuta 2016

Laavu lähimetsään osa 7: Hirsikehikon siirto

Pitkän odotuksen jälkeen lunta alkaa olla riittävästi ja pääsimme laavun hirsikehikon siirtoon. Aamulla aloitimme puhdistamalla hirsikehikon lumesta sekä linkoamalla traktorilla kehikon ympärille puhtaan laanialueen hirsikehikon purkamista varten. Päivä oli lähes täydellinen sään puolesta. Aamulla pakkasta oli -3' ja sää tyyni. Kevyt lumisade antoi mukavan tunnelman.


Seuraavana oli hirsien numerointi ja kehikon purkaminen. Laitoimme hirret numerojärjestykseen seinä kerrallaan. Siitä ne oli helppo nostaa rekeen järjestyksessä ja siirron jälkeen kasata sitä mukaa paikoilleen.


Aikaisemmin alkutalvesta teimme ojan yli sillan, josta kirjoitin projektista kertovassa osa 6:ssa.
Koska silta on vain 10cm leveämpi kuin reki, piti oja täyttää lumella. Metrin syvyiseen ja pari metriä leveään ojaan sai kolata ja tampata aika monta kuutiota pakkaslunta.


Ensimmäiseen kuormaan lastattiin koko alimmainen kerros. Painoa oli rajusti mutta kelkka jaksoi vetää kuorman kallion rinnettä ylöspäin. Metsässä lunta ei ole vieläkään kovin paljoa ja ajourien kanssa sai olla tarkkana. Pellolla lunta on 40cm mutta tiheässä kuusimetsässä hädin tuskin puolet siitä.

Ensimmäinen hirsikuorma matkalla kalliolle.

Siihen se nousee.


Peränylitys alkaa olla jo melko hurja. Reen pituus on 3m, pisimmät hirret 6m ja pisimmät kattovasat 7m. Onneksi matkalla ei ole jyrkkiä mutkia.


Viimeisenä nostettiin aukon ylityshirret paikoilleen. 6m pitkät hirret painoivat nostaessa aika tavalla. Lekalla lyömällä tiukat salvokset menivät pohjaan saakka.


Siinä se on taas kasattuna ja 300m siirrettynä. Seuraavana sahaamme sivuseinät viistoksi, teemme katon ja lattian valmiiksi. Taimmaisesta riu'usta näkee katon jyrkkyyden. Luulisi lumien valuvat peltikatolta alas.

Päivän päätteeksi raivasin lapsille pulkkamäen kalliolta alas. Naapureilla on joskus kymmeniä vuosia sitten ollut tällä paikalla pieni hyppyrimäki mutta ajan saatossa metsä on vallannut rinteen. Nyt siinä on taas runsaan 5m levyinen aukko pulkkamäkeä varten. Kuusien viereen sekä suurimpiin kuoppiin pitää kolata lisää lunta.


Pulkkamäki alhaalta päin kuvattuna. Tamppasin kelkalla pohjat kovettumaan. Ylläolevasta kuvasta näkee vaihtoehtoisen tavan siirtää lunta kumpareilta alempana oleviin kuoppiin.

Kotiin lähtiessä pilvet alkoivat hävitä taivaalta ja aurinko alkoi paistaa. Pakkanen oli kiristynyt -10 asteeseen. Edellisten viikkojen -35' pakkasten jälkeen nämä pakkaset eivät tunnu enää miltään. Ulkona tarkenee touhuta ilman hanskoja ja vuorittomalla takilla. Talvisää parhaimmillaan.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti