perjantai 30. joulukuuta 2022

Mitä jäi mieleen vuodesta 2022?

Tämä kuluva vuosi alkaa olla lopuillaan. Paljon ehti tapahtua ja paljon ehdin touhuta vuoden aikana yksin, perheen ja myös kavereiden kanssa. Blogin aihe alueeseen liittyviä päivittäisiä touhuja jaan useimmiten Instagramin tarinoissa ja blogiin kirjoitan lähinnä reissutarinoita. Siksi lyhyesti kulunut vuosi myös tänne muistoihin.

 

Tammikuu

Pakkanen puri kirpeästi. Kuukauden kylmin lämpötila kodin mittarissa oli -33'. Sopivalla pukeutumisella sekään ei ole liian kylmä sää ulkoiluun. Hiihtäminen jäi aika vähiin mutta muuta ulkoilua tuli riittävästi. Vapaapäivinä vietin aikaa puutöitä tehden ja takkaa lämmittäen.Töissä moottorikelkkaillessa tarkeni hyvin kun puki riittävän monta kerrosta vaatetta. 

 

Helmikuu

Kuukausi oli myös varsin talvinen säiden suhteen. Ulkoilimme paljon kodin lähiympäristössä mutta kuun loppupuolella ehdimme pyörähtämään myös Kolilla (linkki). Perinteisten tykkylumisten maisemakuvien lisäksi piti ottaa myös vähän vauhdikkaampia kuvia. Lapset hyppivät ja laskivat mäkeä kallioilta alas.

 

Maaliskuu

Tilhien ja urpiaisten rengastuksia. Monta vapaapäivää vietettiin kavereiden Ilarin ja Ingan kanssa lintujen parissa. Omaan rengastuslupaani (linkki) em. lajit eivät kuulu mutta sain hyvää harjoitusta mahdollista luvan laajentamista ajatellen.

Yksi kuukauden kohokohtia oli lumikammin kaivaminen. Alkutalven aikana pihaan oli kertynyt useampia suuria lumikasoja. Yhteen muutaman metrin halkaisijaltaan olevaan kasaan kaivoimme lasten kanssa lumikammin. Koitimme myös nukkua siellä mutta nuorimmainen heräsi keskellä yötä kylmään eikä saanut enää unta. Siirryimme aamuyöllä sisälle omaan sänkyyn nukkumaan.

Kuukauden edetessä ulkoilusäät senkuin paranivat. Hiihtämässä kävimme melkein jokaisena vapaapäivänä ja kilometrejä kertyikin melkoinen määrä. Lasten kanssa lenkit jäivät luonnollisesti lyhyemmiksi mutta olivat usein kuitenkin 10-15km. Yksin kävin hiihtämässä kymmeniä kilometrejä kerrallaan.

Kaksi kertaa ehdin myös rinteeseen ulkoiluttamaan lumilautaa. Ensimmäisellä kerralla olimme hiihtolomalla koko perheen voimin Mustavaaralla, toisella kerralla olimme työporukalla Tahkolla. 


Huhtikuu

Linnut olivat tämä kuukauden touhuissa vahvasti mukana. Vietin omalla teerikojullani melkoisen määrän aamuja kuvaten soidinta. Yhtenä aamuna oli mukana myös kaverini Jarno. Hänelle tämä oli ensimmäinen kerta soitimella mutta innostuksesta päätellen tuskin viimeinen.

Kuun loppupuolella pelloilta alkoi sulaa lumi, hiihtäminen loppui ja valokuvaamisen lisäksi aloin viettää aikaa ulkona kaukoputken kanssa. Vapaapäivinä ei malttanut viettää aikaa sisällä ollenkaan vaan pakollisten kotitöiden jälkeen keksin tekemistä ulkona.


Toukokuu

Huhtikuun lopulla alkoi Joensuun läpi virtaavan Pielisjoen Itäkoskeen muodostua murtuvia aaltoja. Kaikki paikalliset melojat ja surffaajat olivat innoissaan. Aalto ei ole edes joka vuosi melottavissa freestyle-kajakilla, joten tästä piti jälleen ottaa ilo irti.

Aallon muodostumiseen vaikuttaa moni asia: Pyhäselkä järven vesi pitää olla matalalla ja Pielisjoen virtaama korkea. Tämä siksi, että Itäkoski on lähellä jokisuuta eikä korkeuseroa ole kovin paljoa. Silloin kun olosuhteet ovat kohdallaan, Itäkosken aallosta tulee mukava lähimelontapaikka keskellä kaupunkia. Vietimmekin toukokuun alkupuolella monta kertaa kavereiden kanssa aikaa koskessa nauttien tästä harvinaisesta herkusta.


Kesäkuu

Kesäkuu oli täynnä touhua. Yhden yön kävin viettämässä kaupallisessa karhunkuvauskojussa Kuhmossa (linkki). Muutaman kuvan sain karhusta mutta en ihan sellaisia mitä olisin toivonut. Luontoa ja villieläimiä ei kuitenkaan voi ohjailla sinne minne ne kuvauksellisesti haluaa vaan on tyydyttävä siihen mitä ne tarjoavat kuvaajalle.

Kesäkuu meni isolta osalta vapaapäivien osalta rengastustouhuissa. Ensin kottaraisia läheisen maatilan pihapiirissä Eveliinan kanssa.

Sitten hiirihaukkoja ja kanahaukkoja Ilarin kanssa pitkin Joensuun itäpuolen saloja.

Pääsin rengastamaan myös ensimmäiset tuulihaukat omalla rengastusluvalla. Aikaisempina kesinä olin rengastajaharjoittelijana ja rengastin niitä Ilarin opissa ja hänen luvallaan.

Kaikki rengastustapahtuman tiedot kirjataan tarkasti muistiin ja siirretään kansalliseen tietokantaan. Sieltä raakadataa voidaan käyttää tieteellisiin tutkimuksiin. Rengastus on tärkeää mm. lintujen muuttoreittien, talvehtimisalueiden, pesimisen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimiseen. Kansallisesti kerättyä dataa voidaan yhdistellä kansainvälisesti ja näin saadaan merkittäviä havaintoja luonnon tilasta. 

 
Heinäkuu

Heinäkuu meni perheen kanssa lomaillessa. Vajaa viikko vietettiin appivanhempien mökillä ja reilu viikko kierrettiin asuntovaunulla Etelä- ja Keski-Suomea.

Mökin pihassa kuvasin peippopoikuetta ja järvellä mökin lähellä pesivää sääksipoikuetta. Myös puukiipijä pesii mökin pihassa vajan seinällä olevan kaarnanpalan takana ihmisistä välittämättä.

Pattoin perintötalo Juvalla (linkki).

Kuun loppupuolella mustikat alkoivat kypsyä ja oli aika kerätä niitä pakastimeen talven varalle. Muuten loma meni kotona puuhastellessa, uidessa ja levätessä.

 

Elokuu 

Vanhin lapsemme muutti Ouluun ja aloitti biologian opinnot yliopistossa. Kävimme vaimoni kanssa viemässä muuttokuorman ja samalla vietimme lyhyen loman. Vaimoni pitää kerran vuodessa päästä haistelemaan meren tuoksua ja nyt hän sai annoksensa.


Koulut alkoivat koululaisilla ja samalla myös vaimollani työt. Minulla sattui koulujen alkuun pari vapaapäivää, joten pakkasin kajakin auton katolle ja lähdin Koitereelle melomaan (linkki). Sää oli tuulinen mutta se ei haitannut. Sopivalla leiripaikan valinnalla sain melko suojaisen paikan mihin paistoi ilta-aurinko.

Kesäkuun ja heinäkuun vähäinen melontamäärä tasoittui kun elokuussa ehdin useamman kerran vesille.

"Nuku yö ulkona" teemalla vietin elokuun lopussa yhden työvuorojen välisen yön Höytiäisen hiekkarannalla riipparissa muun perheen ollessa reissussa Keski-Suomessa.


Syyskuu

Kesä kääntyi syksyyn ja kevättalvella luvattu Joensuun kauhojien syysretken järjestäminen lähestyi (linkki). Sain kaveriksi järjestelyihin Frankin sekä toiseksi kuljettajaksi autojen siirtoon tyttäreni. Meloimme päiväretken Ilomantsissa aivan itärajan tuntumassa erämaisella Koitajoella. Palautteen perusteella porukka tykkäsi ja vastaavaa retkeä toivottiin tulevallekin vuodelle.

Perheeltäni sain synttärilahjaksi toivomani lomareissun. En kaipaa ylimääräisiä tavaroita vaan mieluummin vapaa-aikaa ja kokemuksia. Sain toteutettua pitkään haaveilemani ruskavaelluksen Urho Kekkosen kansallispuistoon (linkki).

Kuun lopussa reissun jälkeen ehdin vielä aloitella metsätöitä ja polttopuiden tekoa. Työn ja metsätöiden ohella ehdin myös opiskella. Aloitin nimittäin tyttäreni tavoin syksyllä biologian opinnot. Tosin itse opiskelen avoimessa  yliopistossa ja sovitan opinnot niin ettei työn, harrastusten ja perhe-elämän vaatimusten kanssa elämä mene liian rankaksi.


Lokakuu

Pöllöt lähtivät vaeltamaan ja me lähdimme rengastamaan niitä. Rengastetut pöllöt olivat pääosin nuoria ensimmäisen vuoden poikasia, jotka etsivät sopivaa elinympäristöä.

Vaikka viikot täyttyivät nopeasti kaikesta ohjelmasta, ehdimme syyslomalla lasten kanssa retkelle Kolvananuuroon. 


Marraskuu

Koitti vuoden tympein kuukausi. Pääosin pilvistä, harmaata ja pimeää. Sain kuitenkin metsätyöt loppuun ja syksyn opinnot samoin.

Myös yksi monta kuukautta odottanut tilaustyö tuli tehtyä pimeiden iltojen ratoksi. Melontakaverini Jarnon vaimo Hanne-Mari tilasi maalaustelineen, jonka lupasin tehdä joskus kun ehdin. Lopulta koitti se aika, jollon kaikki "pakollinen" oli sillä mallilla, että oli aikaa myös käsitöille.

Vanhempieni pihasta kävin kaatamassa muutaman valtavan suuren kuusen ja sahuutin niistä paksua lankkua. Muutaman vuoden kuluttua niistä on ajatus tehdä kesäkeittiön pöytään uusi kansi sekä penkit.


Joulukuu

Jo marraskuun puolella alkaneet hyvät pakkaset jäädyttivät lammet ja järvet hyvää jäähän. Joensuun alueelle aurattiin kaksi retkiluistelurataa, toinen Lykynlammelle, toinen Onkilammelle. Kävimme joulukuun alkupuolella eräänä päivänä lasten kanssa Lykynlammen radalla luistelemassa runsaan kilometrin pituista rataa ympäri. Mukavaa hommaa hyvillä pitkäteräisillä retkiluistimilla ja hyvällä jäällä.

Teerikojun siirto hieman parempaan paikkaan oli suunnitelmissa jo vuosi sitten. Joulukuussa tuli kuitenkin niin nopeasti ja niin paljon lunta, ettei mönkijällä enää päässyt suolle. Se jäi silloin tekemättä mutta nyt ehdin hyvissä ajoin. Siirsin kojua n. 20m, jolloin pieni mäntyryhmä ei estä kuvaamista. Parin kevään havaintojen perusteella parhaat nahistelut ovat juuri em mäntyjen takana. Tuleva kevät näyttää onnistuiko siirto oikean paikkaan.

Joulu tuli ja joulu meni. Vuoden viimeinen retki tehtiin Kalliojärvelle. Vaikka eletään joulukuun loppua, lunta on edelleen niin vähän, että metsässä pystyy liikkumaan melko helposti ilman lumikenkiä tai suksia. Tuleva viikko tosin näyttää sellaisia sademääriä, että tilanne muuttuu nopeasti.

Sellainen oli vuosi 2022. Paljon ehti tapahtua eikä tässä luonnollisestikaan ole kaikki. Kokosin tämä jutun luonnon, ulkoilun, valokuvaamisen ja käsitöiden näkökulmasta. Perhe-elämä ja siihen liittyvät tapahtumat ja tekemiset jääköön perheemme muistoihin.

Uusi vuosi ja uudet suunnitelmat ovat jo ajatuksissa. 9.1.23 jatkuu lapsilla koulu, vaimollani työt koulussa ja minullakin opiskelu töiden ohessa. Keväälle on jo suunnitelmissa 9pv hiihtovaellus Käsivarren erämaahan. Tällä kertaa tarkoitus on lähteä reissuun sukulaismiehen Harrin kanssa. Siitä ja muusta lisää myöhemmin.

Jos et vielä ole ottanut seurantaa Instagram-tiliäni @tervastulia, tee se nyt. Siellä teen ns. matalan kynnyksen päivityksiä. Blogin kirjoittaminen ottaa aina aikaa sen verran paljon, että tavallisia arjen puuhasteluista on helpompaa jakaa muualla.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti