Lomareissumme jatkui kohti Nauvoa ja Lenholman lisäksi löysin Retkipaikasta toisen mielenkiintoisen paikan, Finbyn jatulintarhan. Opastus kohteeseen oli mielestäni melko epäselvä. Jutussa neuvottiin ajamaan muutamia satoja metrejä Selmontietä ja jättämään auton roskiksen kohdalle tien vasemmalle puolelle. Ajoimme Selmontietä pitkät matkat mutta mitään kuvaukseen sopivaa paikkaa ei löytynyt. Onneksi olin katsonut paikan jo maastokartalta ja palasimme takaisin kun olimme menneet jatulintarhan kalliolta reilusti ohi. Lopulta jätimme auton Selmontien risteykseen parkkiin (kartta). Siinä oli sopivanlainen levennys johon auto mahtui hyvin parkkiin. Joku paikallinen viljelijä oli jättänyt samaan paikkaan rehupaaleja säilytykseen ja jätinkin auton niin, että ne olisi saanut siitä tarvittaessa poimittua vaikeuksitta pois.
Tien varresta lähti kalliorinnettä ylöspäin selkeä polku. Paikoin se on jyrkkä mutta silti kohtuullisen helppokulkuinen.
Kallioimarre (Polypodium vulgare) on erityisen tunnettu siitä, että sen maavarsi maistuu voimakkaasti lakritsimaiselta. Maun aiheuttaa siinä oleva glykyrretiinihappo. Kuivattuja kallioimarteen varsia myytiinkin aikaisemmin apteekeissa. Sitä käytettiin muun muassa keuhkoputkentulehduksessa limaa irrottavana rohtona, lisäämään hien- ja virtsaneritystä ja maksavaivoihin. Kallioimarretta käytetään toisinaan puutarhoissa kivikkokasvina. (wikipedia)
Polun noustua rinnettä kallion laelle käännytään oikealle kohti länttä. Sadan metrin jälkeen alkaa puiden takaa häämöttää kivikehä.
Aluksi etsi tie labyrintin sisään.
Sitten kierrä kierros kierrokselta kohti keskustaa. Joudut kävelemään pitkän aikaa koska labyrintti on suuri.
Lopulta pääset labyrintin keskellä olevalle napakivelle.
Ei tiedetä kuka ja milloin jatulintarha on rakennettu. Kerrotaan, että kalastajat ja merimiehet rakensivat jatulintarhoja ajankulukseen. Toinen versio on, että merimiesten morsiamet rakensivat jatulintarhat korkeille paikoille joista saattoi nähdä merelle. Odotellessaan sulhasia mereltä he sitten leikkivät ja tanssivat kivilabyrinteissa.
Mukava postaus! :) Vierailin tuolla itsekin ekaa kertaa viime syksynä (linkki blogipostaukseen) ja oli kyllä sama ongelma saapumisohjeiden kanssa. En tiedä, miksi Retkipaikka tarjoaa niin usein vain koordinaatit ja epämääräisen ajo-ohjeen. Tuollekin tienristeykselle olisi olemassa ihan navigaattoriin syötettävissä oleva osoite. :D Finbyn jatulintarha on kyllä hieno, iso ja vaikuttava, ja metsäkin on kaikkinensa miellyttävää ulkoilumaastoa. :)
VastaaPoistaSyy saattaa olla se, että vanhoissa Retkipaikan jutuissa olleet karttalinkit eivät enää toimi. Syy on kansalaisen karttapaikan uudistus. Juttuja on niin paljon että on vaikea ellei mahdoton korjata linkkejä kuntoon toimituksen voimin. Omat Retkipaikan juttuni olen korjannut sitä mukaa kun olen huomannut niissä em. puutteen. Toinen syy epätarkkuuteen on kirjoittaja. Vaikka pyrimme tasalaatuisuuteen niin silti meitä on moneksi.
PoistaKiitos linkistä ja vinkistä. Pitää käydä vilkaisemassa juttusi.
Ahaa, tämä selittääkin paljon. Harmi, mutta toisaalta Karttapaikan uudistus oli kyllä oikein tervetullut.
PoistaKiitos!
Tuo Nauvon jatulintarha on kyllä hieno. Muutenkin kivaa kallioaluetta ja se viereinen vanha tuulimylly on komia, vaikkakin vanha ja hajonnut.
VastaaPoista