Petkeljärven kansallispuistossa 14.-15.7.2016

Yllättäen minulle ja vaimolleni tarjoutui mahdollisuus lyhyeen lomaan kahdestaan kun siskoni tarjoutui lastenhoitajaksi. Piti keksiä lomakohde läheltä kotia, ettei matkoihin menisi kohtuuttoman paljon aikaa. Pohjois-Karjalassa on runsaasti retkikohteita mm. kolme kansallispuistoa, joten valinnan varaa riittää. Tällä kertaa valitsimme Petkeljärven kansallispuiston (kartta) Ilomantsissa.

Lähdimme torstaina 14.7. Petkeljärven kansallispuistoon, jonne on Joensuusta matkaa vain 90km. Itse kansallispuisto on pieni mutta kahden päivän lomalle aivan riittävän suuri.

Petkeljärven kansallispuiston retkeilykeskus. Kesäaikaan täältä saa aamupalaa, lounasta, vuokralle kanootteja ja veneitä. Retkeilijöille on myös pieni leirintäalue, jossa paikkoja on telttailijoille ja karavaanareille.

Otimme oman kanootin mukaan ja kävimme illalla melomassa. Kiersimme Korkeasärkän harjun ympäri Kaitajärvelle n. 3,5km valokuvaten tyynessä kesäillassa. Takaisin Valkiajärven puolelle tulimme kuivaa puronuomaa pitkin. (kartta)

Korkeasärkän harju mutkittelee keskellä Valkiajärveä. Vastavaloon kuvattuna harjun muodot tulevat hyvin esiin.

Keltavahvero eli kantarelli (Cantharellus cibarius) on erinomainen ruokasieni.

Ukkospilvet näyttivät nousevan päälle, joten lyhensimme alkuperäistä suunnitelmaa melontamatkasta ja palasimme takaisin Petraniemen rantaan. Lopulta pilvet menivät kuitenkin vähän ohi, eikä ukkonen tullut päälle.

Perjantaina 15.7. kävimme kävelemässä 6,5km pitkän Kuikan kierroksen, joka kiertää kansallispuiston reunoja vaihtelevassa maastossa. Välillä polku nousee mäntykankailta korkeille harjuille ja laskeutuu sitten suolle.

Kuikan kierros on hyvin merkitty. Kansallispuiston läpi kulkee myös muita merkittyjä vaellusreittejä mm. 91km pitkä rengasreitti Pogostan kierros.

Kuikkalammen ja Pieni-Kuikkalammen välinen kirkasvetinen puro.

Kuvista ei oikein saa käsitystä puron syvyydestä. Ulpukanlehtien varret ovat 40-50cm pitkiä ja puron syvyys runsas 30cm.

Kuikkalammen kristallinkirkasta vettä. En tiedä kuinka paljon kaatuneiden puiden päällä on vettä mutta arvelisin, että syvimmällä kohdalla vähintään metri.

Kasveja kuvatessa joutuu taipumaan mitä ihmeellisimpiin asentoihin.

Variksenmarjoja (Empetrum nigrum) ja sinisiipi (Polyommatinae). 

Jos joku osaa tehdä perhosen tarkemman lajimääritelmän, kertokoon sen.

Suovehka (Calla palustris)

Toukat ovat syöneet lehden pehmeät osat ja vain lehtiruoti on jäänyt jäljelle.