perjantai 6. helmikuuta 2015

Koitajoki 4.-5.2.15

JR-27-ahkio "Koita" sai tulikasteen ensimmäisellä oikealla reissulla saman nimiselle joelle.
Kävin parin päivän hiihto- ja valokuvausreissun Ilomantsiin Koitajoelle. Jätin auton Polvikoskelle ja hiihdin Niemipuron autiotuvalle. Alunperin tarkoitus oli hiihtää yöksi Hanhikosken autiotuvalle mutta matkalla meni niin paljon aikaa, että olisin joutunut hiihtämään viimeiset pari kilometriä pimeässä. Päätin jäädä Niemipurolle ja käydä torstaina ilman ahkiota hiihtelemässä Hanhikosken suunnalla.

Keli oli harmaa, joten kuvauksellinen anti reissulta jäi melko ohueksi. Parasta reissulla oli reipas liikunta ja erämaan täydellinen hiljaisuus.

Olin järjestänyt vapaat täyden kuun ajalle, joten toiveissa oli kirkas keli mutta aina ei saa mitä tilaa. 
Pilvisyyttä lukuunottamatta muuten sää oli mukava: keskiviikkona pakkasta oli -5'C ja torstaina -16'C. Lumen syvyys oli 65cm. Yleensä Ilomantsissa on maaliskuun lopulla lunta reilu metri, joten siihen on vielä jonkun verran matkaa. 

Kuvasin reissusta GoPro:lla videon, jonka voi katsoa täältä.

Ahkio kuormattuna 30kg.
Saukko oli tullut joelta ja mennyt jonnekin.
Niemipuron autiotupa
Kamina saa väriä kun valottaa 20 sekuntia.
Kämppään mahtuu nukkumaan 7-8 matkaajaa.
Hömötiainen
Näätä oli kulkenut polun yli.
Lepän käpyjä
Ja sitten takaisin autolle.
Kämppä siivottuna valmiina seuraaville kulkijoille.
Vähän ennen autolle saapumista alkoi taivaskin kirkastua. Muuten oli tasaisen harmaata.
Polvikoski
Minkki juossut joen rantaa.

Pidin joen erämaisesta maisemasta ja aion meloa joen mahdollisimman ylhäältä Luokkiputaalle saakka. Ehkä jo ensi kesänä?

Koska matka takasin päin kesti puolet vähemmän kuin menomatka, kävin itäpisteellä ottamassa muutaman kuvan.

Rajamerkki III/277/577 oli pitkään Euroopan Unionin itäisin piste. Nykyisin se on itäisin mantereella sijaisteva piste. 
Virmajärvellä olevassa saaressa sijaitsee Suomen sekä Euroopan unionin manneralueen itäisin piste. Sama saari oli Ruotsin ja Venäjän välisenä rajapaikkana jo Stolbovan rauhassa vuonna 1617, ja siitä pohjoiseen nykyinen valtakunnanraja on yhä vuonna 1621 määritetyllä paikalla. Virmajärven kohdalla nykyinen raja ja aikaisempi, ennen talvisotaa voimassa ollut Tarton rauhan raja haarautuvat toisistaan. (Wikipedia)

2 kommenttia:

  1. Vai nyt siellä on käyty ahkiota testaamassa?`Hyvät kuvatkin, kiehtova paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno on paikka. Ehdottomasti pitää lähteä melomaan tuo joki joskus. Vaikka ei ollakaan kuin 20km päässä lähimmästä asutuksesta, maisema ja tunnelma on kuin suuremmassakin erämaassa. Nuo joen uoman päälle kaartuvat puut antavat oman kiehtovan tunnelmansa paikkaan.
      Harmi, ettei ollut tarjolla auringonvaloa. Kuvista olisi tullut aikalailla toisen näköisiä. Kuin irvaillakseen luonto tarjosi tänään 6.2. aurinkoa pilvettömältä taivaalta. :p

      Poista