Kevättalven hangilla 15.-16.3.2025

Talvi on mennyt pääosin rakentaessa ja töissä. Lyhyitä päivähiihtoja lukuunottamatta vapaapäiviä ei ole juuri ollut ja niitä olen kaivannut. Alkuvuodesta päätin, että joku lyhyt viikonlopun reissu pitää tehdä lähialueella kevättalven hangilla. Niitä hankia ei juuri tullut kun suuri osa talvesta on ollut plussalla ja lumi on painunut sitä mukaa mitä sitä on satanut. Onneksi viimeisten viikkojen aikaan tuli 30cm lisää ja maisema näytti kunnolla talviselta. 

Kysyin Harrilta kiinnostusta pienelle irtiotolle arjesta. Ei tarvinnut kysyä toista kertaa ja sovimme viikonlopun kalenteriin. 

Lähdimme liikkeelle Koitajoen Polvikoskelta joen itäpuolelle. Heinäsuon ja Hanhisuon kautta matka jatkui etelää kohti Luokkipudasta. Aurinko paistoi ohuen pilven läpi ja sää oli kirkas mutta tuulen takia kylmä. 

Muutaman ojan ylitys mietitytti etukäteen. Kartan perusteella ne olivat suhteellisen leveitä ja syviä. Vähälumisena talvena lumisiltojen löytyminen ei ollut ollenkaan varmaa. Löysimme kuitenkin kelvolliset ylityskohdat melko helposti. 

Päivän hiihdon pituudeksi tuli 11km ja aikaa meni kaikkien valokuvaustaukojen kanssa tasan 4h.

Yön vietimme työnantajani kämpässä joen varrella. Aamun tukevan brunssin jälkeen siivosimme kämpän ja pakkasimme pienet reput selkään. Ennen yhdeksää olimme jo suksilla ja liikkeellä.

Ylitimme joen ja lähdimme hiihtämään Tapionsuota pitkin kohti pohjoista takaisin Polvikoskelle. Yöllä satanut uusi 10cm lumikerros oli upottavaa mutta raikkaassa pakkasaamussa pumpulisen kevyttä.

Tyynen aamun jälkeen tuuli alkoi voimistua ennen puolta päivää. Edellisenä päivänä hiihdimme tuuli selän takana, nyt se puhalsi suoraan vastaan. Vuorottelimme ladun aukaisussa 500m kerrallaan. Sillä pääsimme n. 20min/km vauhtiin ilman hikeen puskemista.

Keskellä kelometsää tuumin Harrille:"Vaikea käsittää, että tästä ei kaikki tykkää." Hän vastasi:"Ajattele jos kaikki tykkäisi niin ei täällä olisi näin hiljaista." Se on juuri näin! Kahteen päivään ei nähty ketään muuta.

Ajatus oli hiihtää autolle pääosin soita pitkin. Tulimme kuitenkin lopulta soidensuojelualueen rajalle, jossa virtasi syvä kaivettu oja. Sen ylittäminen kuivin jaloin osoittautui sen verran mahdottomaksi, että päätimme lopulta hiihtää ojan vartta jokivarteen missä tiesin olevan retkeilyreitin sillan. Sillalta takaisin Polvikoskelle hiihdimme valmista ahkiouraa. Loppujen lopuksi avosuolla hiihtäminen oli helpompaa kun pyöreäreunaisessa urassa missä suksi lipsui sinne tänne.

Toisen päivän hiihtosaldoksi tuli 12km ja aikaa siihen kului 3h 38min. Pidimme taukoja edellispäivää selvästi vähemmän ja pidimme yllä tasaista vauhtia. 

Tämä oli mukava pieni hengähdystauko. Ehdimme nukkua kahdet päiväunet ja pitkät yöunet, syödä hyvin ja nauttia hiljaisuudesta. Nyt on hyvä jatkaa kohti kiireistä kevättä ja kesää. Luultavasti ennen syksyä ei tule käytyä kuin korkeintaan joku yhden yön reissu. Syksyllä onkin sitten vuorossa 9pv pitkä vaellus mutta siitä lisää myöhemmin.