Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Kesälomareissumme suuntautui tänä vuonna Savon kautta Hämeeseen ja edelleen Satakuntaan. Sää oli paria ensimmäistä reissupäivää lukuunottamatta epävakainen ja vesikuuroja tuli lähes päivittäin. Useimmiten sää vaihteli monta kertaa tunnissa sateesta aurinkoon ja toisinpäin. Tämä asetti haastetta tekemiselle. Alunperin suunnittelimme käyntiä Päijänteen kansallispuistossa sekä mahdollisesti myös Evolla. Nämä piti kuitenkin jättää väliin koska ei ollut mitään mieltä lähteä lasten kanssa kastumaan ja yrittää sen jälkeen saada asuntovaunussa kuivattua vaatteita.

Juhannuksen jälkeen sää hieman poutaantui ja jatkoimme matkaamme Tampereelta Satakuntaan Huittisiin. Vaikka tummat pilvialueet kulkivat koko ajan yli, kävimme kävelemässä Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa lyhyen parin kilometrin luontopolun.

Mutilahden parkkipaikalle (kartta) olisi mahtunut helposti yöpymään, mutta menimme kuitenkin sateisen sään takia Kokemäelle leirintäalueelle. Siellä on lapsille sateella enemmän tekemistä eikä asuntovaunussa tule ahtautta.

Kansallispuisto jakaantuu selkeästi kahteen osaan. Pohjoisosaa hallitsee Puurijärvi, joka on tunnettu lintujärvi. Kansallispuiston eteläosassa on 7,3km2 kokoinen Isosuo. Kansallispuiston alueella on useita lintutorneja, joista kävimme tällä kertaa vain Isosuon lintutornilla.

Isosuon turvesuulilla eli ladolla voi tutustua alueen historiaan.

Vaikka Isosuon lintutorni ei ole kovin korkea, sieltä näkee hyvin matalan männikön yli koko laajan suoaukean.

Tällä kertaa lintuhavainnot jäivät muutamaan heinäsorsaan ja tähän yhteen haukkaan. Lintu oli yli kilometrin päässä enkä saanut siitä kunnollista kuvaa. Aluksi olin varma, että kyseessä on ruskosuohaukka mutta kotona kuvaa suurennettuani aloin epäillä. Kuvassa saattaa olla myös kalasääski. Jos joku tietää paremmin, voi kommenttikenttään laittaa tarkemman lajimääritelmän.

Lintutornilla ollessamme suon pohjoispuolelta meni synkät pilvet ja raju sadealue yli. Sen reunat ripottelivat hieman meidänkin päälle mutta ei haitaksi asti. 

Lapset löysivät penkin alta kelvollisen sateensuojan. Isommat menivät lintutornin alle.

Taivaalla näkyy jotain mielenkiintoista? Kyllä, lintuparvi lensi yli ja kamera naputti.

Myös maasta löytyi koko ajan jotain mielenkiintoista. Oli heinäsirkkoja, kaikenlaisia kuoriasia ja perhosia. Myös kihokkeja tutkittiin ja etsittiin niihin tarttuneita hyönteisiä.

Pyöreälehtikihokki (Drosera rotundifolia) on suoalueella viihtyvä lihansyöjäkasvi.

Kesäisin koululaisilla on tehtävänä kerätä kasviota. Pienempien pitää kerätä ja kuivata kasveja. Isommat voivat kuvata kasvit. Koko alakoulun aikana kasvioon pitäisi saada kerättyä tai kuvattua 80 kasvia. Aikamoinen homma!

Kyllä vain suo on kaunis! Tarkemmin tarkasteltuna sieltä löytyy valtava määrä erilaisia kasveja ja eläimiä.

Suopursu kukkii

Mutilahdesta lintutornille pitkokset olivat melko lahot ja huonokuntoiset. Lintutornilta eteenpäin pitkokset oli jo vaihdettu uusiin.

Reissua oli tarkoitus jatkaa vielä loppuviikon ajan ja viettää aikaa rannikolla. Maanantain ja tiistain välisenä yönä yksi lapsista oksensi mahansa tyhjäksi, joten auton keula oli pakko kääntää kohti kotia. Harmitti kyllä vietävästi mutta minkäs näille taudeille mahtaa? Ne eivät kysele lupaa vierailulle.