Pahkan sisältä löytyy kauniita käyttöesineitä

Sain tutultani ison kasan erilaisia pahkoja ja toiselta tutulta liki parikymmentä suurehkoa loimukoivun palasta. Osa pahkoista on leikattu valmiiksi päytälevyiksi mutta osa on edelleen kokonaisia. Olen viimeisen 1,5v aikana vähitellen askarrellut kaikenlaisia tarve-esineitä pahkoista ja loimukoivusta.

Nyt kuluneen parin viikon aikana vietin suurimman osan päivistä kotona sairastavien lasten kanssa. Kun ulos ei pääse, pitää keksiä sisällä tekemistä. Niinpä vietin aikaa autotallissa, verstaalla ja keittiön pöydän ääressä tehden kuksia.

Sahasin pahkan pienemmiksi paloiksi ja piirsin siihen karkeasti haluamani suuren kuksan muodon.

Kuksaporan puuttuessa aloitin kovertamella tyhjentää sisäpuolta.

Varsin nopeasti vaihdoin kaarevaan kourutalttaan, jolla homma luonnistui paljon helpommin. Osa pahkasta oli niin kovaa ettei kovertimella homma edennyt juuri ollenkaan.

Välillä kävin verstaalla sahaamassa ulkopuolen muotoon vannesahalla.

Samalla porasin pylväsporalla kahvaan sormien reiät.

Verstaalla ollessa leikkasin loimukoivusta pari pienempää kuksan aihiota ja porasin oksaporalla niihin kolot. 

Pahkakuksan sisäpuoli oli vielä liian pieni, joten jatkoin seuraavana päivänä kaivertamista keittiönpöydän ääressä. Tytär yski vieressä ja minä mietin, että meneehän se "työpäivä" näinkin lasta hoitaessa.

Kun kuksa oli halutussa syvyydessä, hioin sisäpuolen liuskelaikalla sileäksi. Kahvan muotoilin Dremelillä käteen sopivaksi.

Seuraavana päivänä oli vuorossa pienten kuksien teko. Osan sisäpuolesta olin tyhjentänyt jo oksaporalla ja loput kaiversin kovertimella.

Liuskelaikoilla ja Dremelillä myös pienet kuksat saivat lopullisen muodon.

Perinteisesti kuksan sisäpuoli on hierottu kosteilla kahvinporoilla. Näin puu imee kahvin rasvaa ja saa suojaavan pinnan saaden myös hieman ulkopuolta tummemman värin.

Ulkopuolet öljysin ruokaöljyllä, hioin vielä kerran P240-hiomapaperilla ja öljysin toisen kerran. Viimeistään nyt pahkan upea kuvionti nousi näkyviin. Pari toukan syömää koloakin jäi kylkeen.

Ja sitten ensimmäiset kahvit. Tavoite oli tehdä suuri kuksa ja sellainen siitä tuli. Tilavuus on hieman yli 3dl.

Suunnittelin kaivertavani kuksan kylkeen kuvan. Kokeilin ensin pahkaviipaleelle sopivaa työtapaa suuremmassa mittakaavassa.

Sitten piirsin vastaavan kuvan kuksan kylkeen ja aloin kaivertaa.

Huolellisella käden kontrollilla veistin parin millin syvyistä kuviota. Yhteenkään lipsahdukseen ei ole varaa. Virheiden korjaaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Kahva näytti tyhjältä ja mietin mitä siihen voisi tehdä. Hetken mietiskelyn jälkeen katsoin sulan mallia netistä ja tein sellaisen kun osasin.  Varsinkin sivuvalossa "sulka" näyttää hauskalta kun valo taittuu urista eri tavalla.

Kyljen kuvasta tuli melko pieni ja jopa sopivan huomaamaton. Läheltä katsoessa sen yksityiskohdat näkee mutta kauempaa sitä ei juuri huomaa. Valokuvaan pieni kolmiulotteisuus oli todella vaikea saada näkyviin.

Vaikka työpäivät menivät kotona olemiseen niin jotain sain sentään aikaan. Kaksi lasta sai omat kuksat ja itselleni tein taas yhden entisten kippojen lisäksi.

Ensi kerran kun katselet pahkaa, mieti että sen sisältä saattaa löytyä kärsivällisen tekijän käsissä vaikka kuksa tai kaksi. ;)