tiistai 20. tammikuuta 2015

JR-27-vaellusahkio "Koita"

Muutama vuosi sitten kävin veljieni kanssa talvivaelluksen Patvinsuon kansallispuistossa. Otin reissulle lainaan työkaveriltani kaksi ahkiota, jotka hän oli tehnyt netistä löytyvien JR-27-ahkion ohjeiden mukaan.

Totesin silloin ahkion käyttökelpoiseksi myös raskaalla kuormalla ja suunnittelin tekeväni itselleni samanlaisen.

Syksyllä mietin tulevan talven askarteluja ja päätin lopultakin tehdä ahkion. Kerroin kaverilleni suunnitelmasta ja hän ehdotti, että tekisimme yhdessä molemmille omat. Lopulta ahkioita tuli kolme lähes samalla muotilla.

Puutavaraa löytyi kotoa rakentamisen jäljiltä ja höylällä ne saatiin mittaan 15x150.

Kovalevystä tehtiin muotti, jolla piirrettiin kylkilaudan muoto. 

Lauta sahattiin muotoon kuviosahalla ja viimeisteltiin hiomalla sahareuna siistiksi.

Laudan alareuna höylättiin 15 asteen kulmaan, jolloin kylkiin saatiin kallistusta. Luonnollisesti päädyt sahattiin myös 15 asteen kulmaan.

 Rungot kasattiin liiman ja ruuvien kanssa.

Käsittelin kaksi ahkiota terva-vernissa-havupuutärpätti-seoksella. Seos imeytyy hyvin puuhun ja kulumien korjaaminen jälkikäteen on helppoa.

Pohjat kiinnitettiin etu- ja takareunasta wronic-ruuveilla ja Sika Bond-liimalla. Reunoilta pohjalevy naulattiin viimeistelynaulaimella muutasta paikasta kiinni, jolloin jalasten laittaminen oli helpompaa. 

Pohjalevyn leikkaaminen reunojen mittaan oli helpointa "japsi-sahalla".

  Viimeistely oli helppo tehdä pienellä höylällä.

Jalasten etureunan ruuvit laitettiin 10cm välein ja keskeltä 20cm välein. Kannat senkattiin n. 5mm  syvyyteen.

Vaimoni ompeli ahkioihin 50cm leveät kankaat vedenpitävästä ohuesta kankaasta, jotka niitattiin reunoihin kiinni.

Kylkilautojen reikiin pujotettiin n. 2,5m 6mm:n kumiköyttä. Toisen puolen lenkkeihin laitettiin puukapulat, joilla lenkit pysyvät toisissaan kiinni.

Aisoja varten ahkion kylkiin pultattiin 30cm pätkä kangasvahvistettua kumiletkua. Aisat ovat 2m pitkiä ja 15mm paksua Excel-putkea.

Vetovyön tein jo muutama vuosi sitten Varustelekasta ostamallani Bundeswehrin taisteluvyöstä ruuvaamalla 30cm pätkät letkua kiinni vyöhön. 

Koska JR-27 on yleisnimitys ahkiomallille ja jokainen ahkio tekijänsä näköinen yksilö se kuuluu nimetä. Oma ahkioni sai nimen "Koita" Ilomantsissa virtaavan erämaajoen mukaan. 

Edit: Viimeisimpien ahkioiden rakennusjutun ja videon rakentamisesta löydät täältä.


4 kommenttia:

  1. Komea on Koita. Siinähän vaimo vois saada kunnon kyytiä!

    VastaaPoista
  2. Hienoa työtä. Kun on taitoa ja hyvät työkalut,niin homma luistaa.

    VastaaPoista
  3. Erikseen on tuumailijat ja tekijät, Asko kuuluu selvästi noihin jälkimmäisiin.
    Hyvältä näyttää, nyt vaan testaamaan.
    Kun viime keväänä otin käyttöön lasikuituahkion puuahkion tilalle, niin harmitti kun se ei tuoksunut tervalle. Pari päivää sitten ajattelin, että pitänee ottaa mukaan tervattu puupalanen korjaamaan sitä puutetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähintään yhtä mukavaa kun oli saada ahkio valmiiksi oli sen tekeminen. Kaikenlainen puuhastelu on mukavaa vastapainoa työlle ja kotiaskareille.
      Parin viikon päästä olisi tarkoitus lähteä parin päivän hiihto- ja kuvausreissulle kaverini kanssa.
      Kokeilin jo pienen lenkin kotona lastaamalla kyytiin kolme lasta ja vetämällä pellolla lenkin. Hienosti tulee perässä. ;)

      Poista