torstai 29. joulukuuta 2016

Mitä jäi mieleen vuodesta 2016?


Otsikon kysymykseen on helppo vastata: Paljon mukavia muistoja ja kivoja projekteja. Oman blogini lisäksi kirjoitin Retkipaikkaan ja joihinkin lehtiin. Luontokuvia otin itselle sekä myyntiin. Näiden kanssa vietin aika monta tuntia tietokoneen ruudun edessä. Siitä huolimatta vietin moninkertaisen ajan luonnossa liikkuen.

Liikkumistapa vaihteli kävelystä melontaan ja maastopyöräilyyn mutta kaikilla kerroilla yhteistä oli mukana roikkuva kamera. Ilman sitä en osaa lähteä luontoon. Vaikka en ottaisi päivän aikana yhtään kuvaa, kameran jättäminen kotiin ei ole vaihtoehto. Monta kertaa on tullut tilanteita ja kuvia, jotka olisivat jääneet ikuistamatta kännykkäkameralla.


Helmikuussa harjakorkeutensa saavuttanut laavu on ollut kovassa käytössä. Keväällä siellä nukuttiin ensimmäinen yö lasten kanssa. Pääosin laavu on kuitenkin ollut kahvinkeittopaikkana sekä muuten vain istuskelua ja hiljaisuuden kuuntelua varten.

Vuoden pisimpänä ja samalla muistorikkaimpana reissuna jäi mieleen Ivalojoen melontareissu. Mahtavat maisemat, hienot kosket, sekä vaihtelevat sääolosuhteet antoivat mukavasti haastetta. Hyvä autiotupaverkosto teki kuitenkin reissusta suhteellisen helpon varusteiden huoltamisen suhteen. Suuri kiitos kuuluu Metsähallitukselle, joka kykenee tarjoamaan meille palveluita tiettömien taipaleidenkin takana!


Joulun aika sekä vuoden viimeiset päivä ovat kuluneet kotona sairastaessa. Ensin vatsatauti ja sitten influenssa iski perheeseemme oikein kunnolla. Viikko ennen joulua alkanut tautikierre jatkuu edelleen ja näyttää jatkuvan vielä yli vuodenvaihteenkin. 40'C kuume ja karmea päänsärky ovat pitäneet tukevasti sängyn pohjalla. Samalla menivät uusiksi myös suunnitelmat retkeilystä lomalaisten kanssa. Tämmöistä se on isossa perheessä. Kun tautikierre alkaa, sitä jatkuu pahimmillaan 2-3 viikkoa yhteen menoon.

Eilen en kuumeisena jaksanut tehdä muuta niin askartelin muutaman minuutin slideshow:n tämän vuoden mieleen jääneistä tapahtumista. Kuvia kertyi vuoden aikana runsas 15 000, joten ihan kaikkia retkiä ei kuvissa näy.



torstai 22. joulukuuta 2016

maanantai 19. joulukuuta 2016

Talvisia maisemakuvia Pohjois-Karjalasta

Viimeisten viikkojen aikana olen tehnyt lähinnä lyhyitä, puolen päivän retkiä lähialueilla säiden ehdoilla. Tähän aikaan vuodesta päivän pituus on alle 5h, joten kovin ihmeitä ei ehdi tehdä. Varsinkin pilvisellä säällä jo kahdelta iltapäivällä alkaa olla melko hämärää.


Joulukuussa puolen päivän aikaan aurinko paistaa yhtä matalalta kuin kesäiltana kymmeneltä.


Koivikon läpi paistava aurinko antaa koskemattoman hangen pinnalle kauniin pehmeän valon.


Viidestä pystykuvasta panoroitu kuva antaa mittasuhteet valtaville kuusille.


Nämä ovat minun rakkaita kotimaisemiani. Lumiset metsät ja niiden keskelle jäävät kirkasvetiset lammet. Täällä hiihdän talvisin ja vaellan ja melon kesäisin. Näissä metsissä asuu susia, karhuja, hirviä, ahmoja, ilveksiä ja muita pienempiä eläimiä. Täällä minunkin on hyvä olla.


Viime viikonlopun vietimme vaimoni kanssa Kolin kansallispuiston maisemissa. Toiveissa oli saada kirkas sää kuvaamista ajatellen mutta aina ei voi valita reissun ajankohtaa sään mukaan.


Kunnon tykkylumia saa odottaa vielä joitain viikkoja. Tänne pitää tulla myöhemmin uudestaan kun puut ovat paksun lumen peitossa ja sää kirkas.



Siellä jossain sumun seassa on Pielinen. Edes saarten ääriviivoja ei erottanut sankan sumun vuoksi. Pakkasta oli koko viikonlopun -1 asteen verran mutta sankka sumu peitti kaikkien korkeampien vaarojen huiput. 


Tämmöisen ukkelin tapasimme Kolilla. Mitähän liene ollut mielessä kun sahan kanssa kuljeskeli pitkin rinteitä? Se selvinnee myöhemmin tällä viikolla.


sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Jääpaistia sunnuntaiksi

Olin kyllä kuullut jääpaistista mutta en ollut semmoista ikinä tehnyt. Lauantai-iltana miettiessäni sunnuntain ruokaa, tuli jääpaisti mieleeni. Siinäpä hyvä ratkaisu kun mitään ei ollut valmiiksi sulatettuna. Puhelin käteen ja netistä kaivelemaan ohjetta. Marttojen sivuilta löytyi hyvä ohje ja tein ruoan sen mukaan.


Uuni kuumennetaan ensin 100 asteiseksi. Jäinen paisti nostetaan uuniritilälle paistumaan. Uunin pohjalle laitetaan pelti, jossa on pari senttiä vettä. Tämän tarkoituksena on kerätä valuva neste talteen ja myös pitää uunin ilman kosteana. 2-3h paistamisen jälkeen lihan sulanut riittävästi, että siihen voi työntää paistolämpömittarin.

Liha kannattaa laittaa uuniin jo illalla hyvissä ajoin. Paistoaika n. 2kg paistilla on 10-12h. Kävin yöllä katsomassa paistia ja n. 5h paistamisen jälkeen lihan sisälämpö oli jo 70 astetta. Jätin paistin kuitenkin uuniin ja aamulla huomasin, että mittari näytti edelleen tasan 70 astetta. Ilmeisesti 100 asteinen uuni ei saanut kuumennettua sen kuumemmaksi? Jotkut jättävät paistin 65 asteiseksi mutta itse kypsensin lihan 70 asteeseen.


Kuuden aikaan aamulla kello herätti minut ja nousin ottamaan lihan uunista. Tässä vaiheessa paisti oli kypsynyt 10h.

Kiehautin kattilassa marinadin, johon tuli n. 1l vettä, 0,5dl merisuolaa, 1tl sokeria, 0,5tl rouhittua mustapippuria ja muutama laakerinlehti. Paistin laitoin painon kanssa uunipataan ja kaadoin marinadin päälle siten, että liha peittyi kokonaan.


Paisti marinoitui liemessä n. 5h, jonka jälkeen nostin padan uuniin puoleksi tunniksi. Tässä ajassa liha kuumeni uudestaan ja se oli valmista tarjottavaksi.

Väriltään paisti oli kauniin punaista. Vaikka ei ehkä uskoisi noin pitkän paistoajan jälkeen, liha oli kosteata ja erittäin mureata. Se oli myös läpeensä maustunutta ja sopivan suolaista. Marinadista tein vielä kermakastikkeen.


Paistin lisukkeena tarjolla oli uunilohkoperunoita, keitettyjä porkkanaviipaleita ja kaali-puolukkaraastetta.


Hyvä ruoka kaipaa hyvän jälkiruoan. Siispä tein pikaisesti suklaapannacottaa. Tällä kertaa vaahdotin kerman, lisäsin siihen hieman rahkaa ja kaadoin sekaan kuuman liivateveden. Vettä oli todella pieni määrä suhteessa kermavaahtoon ja koostumus säilyi kuohkeana.


Pannacotta sai jäähtyä jääkaapissa pääruoan syömisen ajan. Daterran Sweet Collection keitettynä vahvaksi espressoksi toimii suklaapannacottan kanssa erinomaisesti.