keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Testissä Jelou Fox Korpi-metsästyspuku


Sain mahdollisuuden testata ensi vuonna markkinoille tulevaa kotimaisen suunnittelijan ja tuottajan Jelou Foxin uutta Korpi-metsästyspukua. Puku on malliltaan ja materiaaliltaan samanlainen kuin jo nyt myynnissä oleva Luoto-puku.


Korpi-metsästyspuku on valmistettu laadukkaasta softshell-kankaasta. Saumojen ompelu ja viimeistely on tehty huolellisesti enkä löydä niistä suurempaa moitittavaa. Ommel on kolminkertaista ja tiukkaa. Työjäljestä moitittavaa löytyykin ainoastaan takin alataskujen vetoketjujen yläpäästä, jossa kankaan leikkaus ja ommel vetävät kankaan hieman kuopalle.


Korpi-puvun mitoitus on todella reilu. 180cm ja 85kg kokoisena koko 48 on sopiva. Uskoisin, että myös koko 50 olisi sopiva mutta 52 olisi jo ehdottomasti liian iso. Puvun leikkaus on kapea ja sopii parhaiten hoikalle tai normaalivartaloiselle. Varsinkin takissa kiinnittää huomiota sen ryhdikkyys. Se suorastaan pakottaa seisomaan suorana ja ryhdikkäänä. Joustava materiaali antaa kuitenkin hyvin liikkumavaraa eikä takki kiristä ääriasennoissakaan.


Kainaloissa olevat vetoketjulliset ventilaatioaukot antavat kaivattua lisätuuletusta.. Materiaalin ansiosta takki ei tunnu hiostavalta reippaammassakaan menossa.


Takin kaulus reilun korkea ja riittävän väljä. Kauluksen sisäpuolella on fleece, joka tekee sisäpinnan miellyttävän pehmeäksi ja lämpimäksi kylmemmilläkin keleillä.


Huppu on iso ja sitä voi säätää sopivaksi pysty- ja vaakasuuntaan säätyvällä kuminauhalla. Hupun etureunassa on lippa, joka pitää myös silmälasit kuivana.


Takin taskujen sijoittelu vaatii hieman totuttelua. Alataskut ovat erittäin suuret ja niiden vetoketjut nousevat huomattavan ylös. Tasku ja taskun suu ovat todella isoja. Niihin mahtuukin helposti taiteltu kartta, runsaasti patruunoita, ym. tarpeellista. Korkealla olevasta taskun suuaukosta pienempien tavaroiden kaivaminen on turhan hankalaa. Mielestäni suuaukkoa voisi laskea 5cm alaspäin tai kallistaa reilusti, jolloin taskun käyttäminen helpottuisi.


Ylätaskut ovat suurista alataskuista johtuen nostettu heti kauluksen alapuolelle solisluun kohdalle. Aluksi näidenkin taskujen sijoittelu hieman opetteluttaa löytämään ne etsimättä. En kuitenkaan pidä sijoittelua ongelmana. Puhelin tai lompakko mahtuvat olemaan taskussa ongelmitta.


Vasemmassa hihassa on tasku puhelimelle tai avaimille. Puhelin on vähän turhan suuri hihataskuun ja itse pidän taskussa mieluiten avaimia.

Hihojen suihin on laitettu neopreenimansetit. En ole ennen nähnyt vastaavaa käytettävän ulkoilupuvuissa. Idea mielestäni hyvä ja toimiva. Neopreeni on lämmin märkänäkin ja säätötarralla mansetin saa säädettyä sopivaksi ranteen ympärille.


Korpi-puvun väritys on JF Camo ja se on Jelou Foxin käsialaa. Väri ja kuvio sopivat metsästysasuun hyvin ja mielestäni ne ovat erittäin onnistunut yhdistelmä. JF Camo on yhdistelmä perinteistä kuviontia ja nykyisin yleistynyttä digicamoa.



Housujen vyötärö on nostettu korkealle ja selkäpuolella ylimääräinen korotus suojaa selkää hyvin. Housunkauluksessa on takin kauluksen tapaan fleece.

Vyölenkkien lisäksi suunnittelija on muistanut myös henkseleiden ystäviä napeilla. Nämä ovat pieniä mutta huomion arvoisia asioita.


Vyötärön pituuden säätö onnistuu sivuilla olevien tarrojen avulla. Selkäpuolella housunkauluksessa on jäykiste. Myös etureunaan se olisi antanut lisää tukea muuten pehmeän fleecereunuksen sisällä.

Housuissa taskut on sijoitettu sivusaumoihin. Tämä mahdollistaa niiden sujuvan käytön myös rinkan tai repun ollessa selässä. Usein taskut sijoitetaan eteen ylös, jolloin esim. rinkan lantiovyö hankaloittaa taskujen käyttöä huomattavasti. Korpi-housuissa tätä ongelmaa ei paremman taskujen sijoittelun ansiosta ole.


Korpi-housuissa on vain yksi reisitasku. Tasku on matalalla olevien sivutaskujen takia todella alhaalla. Reisitaskun pohja onkin lähes polven korkeudella. En kuitenkaan ole pitänyt ongelmallisena esim. lompakon pitämistä taskussa. Housujen kapea leikkaus estää tavaroiden liikkumisen reisitaskussa, eikä lompakko tai puhelin heilu ikävästi kävellessä. Taskun sisäosa on verkkoa, jolloin se toimii näin myös ventilaatioaukkona. Reisitaskun ja samalla ventilaatioaukon lisääminen myös toiseen lahkeeseen olisikin todella hyvä parannus.


Housujen lahkeissa on kaksi säätötarraa. Toinen on polven alapuolella ja toinen lahkeensuussa. Polvien alapuolella oleville säädöille ei ole tarvetta vaelluskenkiä käytettäessä. Pitkävartisen kumisaappaan kanssa niiden tarkoitus tulee paremmin esille.

Lahkeensuussa on toinen kiristystarra. Oman kokemukseni mukaan tarrapinnan pitävyys heikkenee ajan myötä ja lopulta se ei enää kestä kiinni. Lisäksi kulunut tarra aukeaa risukossa kävellessä helpommin. Parempi ratkaisu tarran tilalle olisi nepparit. Muutamalla nepparilla säätövaraa saisi riittävästi ja kestävyys pitkän ajan kuluessa olisi ehdottomasti parempi.

Myös lahkeensuuhun on laitettu fleece. Tämän tarkoitus ei auennut minulle. Fleece kerää turhaan roskaa eikä sen kulutuskestävyys ole edes softshellin tasoa. Mielestäni järkevämpi vaihtoehto olisikin joku paremmin  kulutusta kestävä materiaali.


Kokonaisuutena pidän pukua onnistuneena tuotteena. Muutamia kehittämistarpeita löytyy mutta en pidä niitä suurina ongelmina muuten hyvässä tuotteessa. Korpi-puvussa näkee hyvin, että suunnittelussa on ollut mukana aktiivisia erämiehiä.

Olen käyttänyt pukua runsaan kuukauden ajan ulkoillessa, marjastusreissuilla ja kotitöissä. Mm. 1,5h reippaan nurmikonleikkuun aikana paita kyllä kostui mutta takki ei tuntunut hiostavalta. Puolukoita kerätessä housujen joustavuus ja korotetun vyötärön etu korostui. Ilman vyötäkin housut pysyivät riittävän ylhäällä eikä selkä paljastunut kumarrellessa. Joustavan materiaalin ansioista housut eivät
kapeasta leikkauksesta huolimatta kiristä.


Testijakson aikana säät vaihtelivat sateisesta ja tuulisesta auringonpaisteeseen. Lämpimällä säällä ventilaatioaukot toimivat hyvin. Muutaman kolean ja tuulisen päivän aikana huomasin takin hyvin tuulenpitäväksi ja jopa parin asteen lämpötilassa tarkeni vaikka takin alla oli vain T-paita.

Sateisella säällä softshell pitää vettä jonkin aikaa hyvin mutta kalvottomana se laskee lopulta veden läpi. Toisaalta softshell voittaa kalvopuvun hengittävyydessä.

Korpi-metsästyspuku on tulossa markkinoille ensi vuonna ja hinta asettunee samalle tasolle Luoto-puvun kanssa. Tällä hetkellä Luoto-pukua myydään runsaan 200€:n hintaan. Mielestäni tämä on hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen. Voikin perustellusti kysyä, onko samalla hinnalla saatavissa ominaisuuksiltaan vastaavaa yhtä laadukasta pukua?

Arvon yhden JF Korpi-metsästyspuvun 12.12.2015. Osallistua voit arvontaan kommentoimalla tämän jutun alle tai facebookissa.
Tarkemmat ohjeet arvontaan löytyvät täältä.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Beef Jerky- kuivalihan valmistaminen uunissa


Kuivaaminen ja suolaaminen ovat maailman vanhimpia tapoja säilöä ruokaa. Kuivalihan valmistuksessa käytetään näitä molempia säilöntätapoja. Hyvin valmistettuna ja oikein säilöttynä kuivaliha säilyy lähes rajattomasti. Kuivatessa myös lihan ravintoarvo ja maukkaus säilyvät hyvin. Painoonsa suhteutettuna kuivaliha sisältää valtavasti energiaa.


Teurastin keväällä hiehon ja laitoin sydämen pakastimeen odottamanaan sopivaa ajankohtaa kuivalihan valmistamiseen. Nyt sääennuste näytti kolmen päivän ajaksi pelkkää sadetta, joten totesin sopivan ajan koittaneen.


Sulatin sydämen ja viipaloin sen puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi . 1/3 lihoista marinoin balsamiviinietikalla, suolalla, mustapippurilla ja saslik-mausteseoksella. 2/3 marinoin vain suolalla ja mustapippurirouheella. Sydän sopii hyvin kuivalihan valmistamiseen lihan tiiviyden ja vähärasvaisuuden vuoksi.


Annoin lihojen marinoitua jääkaapissa pusseissa vuorokauden, jonka jälkeen huuhtelin enimmän suolan pois.


Ripustin lihat roikkumaan uuniritilään grillitikuilla. Kuivasin lihoja kiertoilmauunissa 17h 45-55 asteen lämmössä. Sähköuunissa tarkan lämpötilan asettaminen on hankalaa koska termostaatti antaa lämpötilan vaihdella 10 astetta. Asetin säätimen 50 asteeseen ja laitoin paistolämpömittarin anturin uuniin. Pienellä säätämisellä sain lämmön asettumaan keskiarvona viiteenkymmeneen. Uunin luukun jätin 2-3cm raolleen riittävän ilmankierron varmistamiseksi.


Lopputulos on erinomainen. Lihat napsahtavat poikki taittamalla ja maistuvat maukkaalle. Suolan määrä oli vähän arvoitus mutta sekin tuntuu sopivalta. Kilon painoisesta sydämestä jäi kuivaamisen jälkeen 300g kuivalihaa. Mausteita laitoin varovasti ja tällä kokemuksella uskallan laittaa ensi kerralla aika paljon reilummin mm. pippuria. Pitää joskus kokeilla myös tulista chilillä maustettua kuivalihaa. Periaatteessa kaikki öljyttömät marinadit kelpaavat. Öljy härskiintyy, joten sen käyttäminen ei ole järkevää.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun kokeilin tehdä kuivalihaa uunissa. Ulkona kuivatessa pitää olla tarkka sään kanssa ja lihan kuivaaminen onnistuu vain kevättalvella. Uunissa kuivaamisen etuna on sen nopeus sekä mahdollisuus valmistaa kuivalihaa läpi vuoden.

torstai 15. lokakuuta 2015

Syyslomalaisten kanssa Kolilla 14.10.15

Kävimme taas runsas pari viikkoa edellisen reissun jälkeen Kolilla. Tällä kertaa mukana oli vieraat Etelä-Suomesta sekä edellisellä reissulla puuttuneet kaksi tytärtäni ja vaimoni. Tällä kertaa kävimme vain Ukko-Kolilla ja Akka-Kolilla.

Ruska oli jopa hienompi kuin edellisellä reissulla syyskuussa. Tällä kertaa koivut olivat täysin keltaisia. 2.-3.10 puhaltanut Valio-myrsky oli riipinyt osan lehdistä pois mutta siitä huolimatta värit olivat hienot. Syksy on ollut huikean hieno sään ja valon puolesta. Valokuvaaminen on ollut muutamia pilvisiä päiviä lukuunottamatta mukavaa ja lopputuloskin pääosin silmää miellyttävää.

 Parkkipaikalta nousimme kiskohissillä ylös luontokeskuksen pihaan.

 Luontokeskus Ukko

 Ukko-Kolin huippu on 347,5m mpy.

 Maisemaa luoteeseen Akka-Kolin ja Ukko-Kolin väliseltä polulta.

Tykkylumi ja myrskytuulet katkovat puita Kolin rinteillä. Kansallispuistossa kaatuneet puut lahoavat niille sijoilleen.

 Juurakkoon on upotettu pianon viritystapit ja kielet.

 Yleisö on korva kiinni juurakossa. Uskomatonta kuinka voimakkaasti juurakko johtaa ääntä.

 Palasimme kiskohissillä takaisin parkkipaikalle.

 Maisemien katselun jälkeen ajoimme Likolahteen makkaranpaistoon.

Lapset kiipeilivät nuotiopaikalla olevan korkean siirtolohkareen päälle.

 Laskeva aurinko antoi ruskan värjäämälle koivikolle upean valon.
 
Likolahdessa on lapsiystävällinen loiva hiekkaranta. Rannasta ei tullut otettua yhtään kunnon kuvaa, josta näkisi hienon hiekkapohjan. Tänne pitää tulla ensi kesänä uimaan ja viettämään kesäpäivää.


Aurinko alkoi painua vaarojen taakse ja oli aika suunnata kotiin lämmittämään saunaa. Likolahdesta ajoimme Rantatietä Ahveniselle ja sieltä edelleen Joensuuhun. Rantatie kulkee Kolin vaarojen alapuolella Pielisen rannassa. Monin paikoin toisella puolella tietä on lähes pystysuora kymmenien metrin korkuinen kallio ja toisella puolella upea maisema järvelle.



perjantai 9. lokakuuta 2015

Laavu lähimetsään osa 1: Paikan valinta

Päätimme naapurin kanssa tehdä syksyn aikana vanhasta hirsikehikosta lähimetsään laavun, jossa voi käydä paistamassa makkaraa ja keittelemässä kahvia.

Ensimmäinen työvaihe oli valita laavulle sopiva paikka. Vaihtoehtoja oli kaksi, joista valitsimme tämän videolla näkyvän.  Paikka on ympäröivästä maastosta runsas viisi metriä korkeammalla olevan kallion rinteellä oleva tasanne. Videolla kerron tarkemmin rakennuspaikasta.

Teen projektista oman osion yläpalkkiin, jolloin asiasta kiinnostuneet voivat helpommin seurata homman etenemistä. Koitan välillä kuvata rakentamista myös videolle ja linkittää videot tänne tai blogin facebook-sivulle. Peukuttamalla sivua pysyt parhaiten ajan tasalla projektista.